Avaa tiedosto - Julkari

Asiakasnäkökulma teknologioiden käyttöönotossa
Turvallisuus/turvallisuuden tunne. Turvallisuuden tunteen toteutuminen edellyttää, että teknologiaa käytetään
oikein ja että siihen liittyvä järjestelmä ja palvelut kykenevät reagoimaan laitteen hälytyksiin riittävän
nopeasti ja oikealla tavalla. Teknologia voi myös luoda vääränlaista turvallisuuden tunnetta, jos teknologian
avulla edistetään turvallisuutta vain jollain tietyllä alueella eikä huomioida iäkkään kokonaistilannetta.
Näiden eettisten pääperiaatteiden lisäksi on muitakin asioita, jotka herättävät kysymyksiä teknologioiden
käytössä iäkkäillä, erityisesti muistisairailla henkilöillä.
Häiritsevyys. Häiritsevyydellä tarkoitetaan teknologian ei-toivottavaa näkyvyyttä tai sen läsnäolon havaittavuutta.
Teknologian häiritsevyys on tilannesidonnaista ja yksilöllistä. Teknologian suunnittelussa
tulisi kiinnittää huomiota siihen, että se on mahdollisimman huomaamatonta tai mukautuu osaksi henkilön
arkista toimintaa ja elämää.
Stigma. Teknologia ja sen käyttö, ainakin näkyvästi, voidaan kokea leimaavaksi. Iäkkäät voivat kokea
että teknologia on tarkoitettu heikoille ja toisista riippuvaisille henkilöille, ei terveille ja itsenäisille. Leimaavuus
voi nousta esteeksi teknologian käyttöönotolle.
Ihmiskontakti. Sosiaalinen tuki ja kontaktit vähentävät kuolleisuutta (55). Teknologioihin liittyy huolta
siitä, että ne vähentävät ihmiskontaktia ja muuttavat hoitokontaktin luonnetta etäisemmäksi. Teknologian
pelätään myös vähentävän henkilökohtaista sosiaalista kanssakäymistä, johtavan eristyneisyyteen ja yksinäisyyden
tunteen lisääntymiseen erityisesti niillä iäkkäillä, joilla hoitokontakti on ainoa yhteys ihmisiin.
Toisaalta teknologioilla nimenomaan pyritään vähentämään yksinäisyyttä ja tarjoamaan mahdollisuutta
virtuaaliseen kontaktiin omaisten, läheisten, ystävien ja palveluntarjoajien kanssa. Kokemukset esimerkiksi
Hyvinvointi-tv:stä ovat pääosin olleet positiivisia (56, 57). Robottiteknologian hyödyntämistä hoitajina
sekä ihmisten tai eläinten kaltaisten robottien eettisyyttä on kyseenalaistettu erityisesti muistisairaiden henkilöiden
hoidossa, koska ei ole varmuutta, pystyykö muistisairas erottamaan hoivarobotin elävästä ihmisestä
tai eläimestä (58, 59).
Yksilöllisyys. Hoivapalveluissa päätös teknologioiden käytöstä tulee aina perustua yksilölliseen arviointiin
ja hoitosuunnitelmaan sekä iäkkään omaan tahtoon. Perusteeton avustavan teknologian käyttäminen voi
esimerkiksi johtaa iäkkään toimintakyvyn heikkenemiseen ja avun tarpeen lisääntymiseen.
Hinta ja saavutettavuus. Teknologian hinta tai käyttökustannukset voivat luoda eriarvoisuutta – kaikilla
ei ole varaa uusiin laitteisiin, vaikka he voisivat niistä hyötyä. Vaikka iäkäs on selvästi hyötynyt hankkeessa
maksuttomana tarjotusta teknologiasta ja siihen liittyvästä palvelusta, se ei enää hankkeen päätyttyä
olekaan saatavilla tai se olisi liian kallis hankinta. Jatkossa tarvitaan arvokeskustelua, esimerkiksi keille
kunta tukee taloudellisesti teknologian hankintaa, jonka avulla iäkäs pystyy asumaan turvallisesti kotona.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan kotitalouden tulot henkilöä kohden olivat keskimäärin 1 760
euroa kuukaudessa kotitalouksissa, joissa viitehenkilön (viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta
henkilöä) ikä oli 65–74 vuotta ja keskimäärin 1 400 euroa kuukaudessa kotitalouksissa, joissa viitehenkilön
ikä oli yli 74 vuotta (60).
Käyttäjälähtöisyys suunnittelussa
Nykyään markkinoilta saa yhä helppokäyttöisempiä, persoonallisempia ja miellyttävämpiä kulutustuotteita
(esimerkiksi Applen tuotteet), jotka sopivat monille. Silti monet arkipäiväiset teknologiat, kuten videokonferenssit,
kännykät ja verkkopalvelut, vaatisivat vielä muokkaamista erityisesti ikääntyneiden tarpeisiin.
Tästä syystä tarvitaan erityisesti käyttäjän tarpeista lähteviä suunnittelun lähestymistapoja. Käyttäjälähtöisyyttä
tukevia tieteellisiä menetelmiä tuotteiden, palveluiden ja prosessien suunnittelussa on käytetty jo
1700–1800-luvuilta lähtien. Yleisimpiä ovat teollinen muotoilu (61), teknologian hyväksymismalli (12),
käyttäjäkokemuksen (62) ja käyttäjälähtöinen suunnittelu (63, 64, 65) sekä käytettävyyssuunnittelu (66).
Uudempia käyttäjälähtöisiä suunnittelumenetelmiä ovat ”Empaattinen suunnittelu” (67) ja ”Life-based
Design for Gerontechnology” (68).
Empaattisessa suunnittelussa pyritään ymmärtämään, miten käyttäjä tuntee ja kokee tietyssä tilanteessa
tietyt laitteet, ympäristöt ja palvelut. Empatialla tarkoitetaan mielen projektiota toisen henkilön tilanteesta
(69). Ymmärrys käyttäjän maailmasta, emotionaalista piirteistä ja vaikuttimista, saavutetaan ”astumalla
THL — Työpaperi 6/2013 39
Teknologioiden mahdollisuudet
iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä