Avaa tiedosto - Julkari

Turvallisuusjohtaminen organisaatioiden toiminnassa
Turvallisuustyön perustana on tietoisuus työhön liittyvistä riskeistä sekä turvallisista toimintatavoista. Hoitolaitoksissa
tämä tarkoittaa myös asiakkaiden ja asukkaiden turvallisuuteen liittyvien riskien tunnistamisesta.
Riskianalyysiä hyödyntämällä voidaan lisätä organisaation sekä työntekijöiden tietoisuutta riskeistä.
Erilaisten riskianalyysien ja tarkistuslistojen avulla voidaan tunnistaa sekä laitos- että kotiympäristössä
tapahtuvaan hoitotyöhön ja asiakkaisiin liittyviä tapaturmille altistavia tekijöitä ja vaaratilanteita. Oleellista
on hyödyntää organisaation turvallisuustilanteen analyysissä riittävän monipuolista osaamista ja tarkastella
riskejä moniammatillisesti.
Toinen tärkeä näkökanta on tarkastella riskejä uudelleen mahdollisten muutostilanteiden jälkeen. Muutokset
voivat kohdistua esimerkiksi organisaatioon, fyysisiin tiloihin ja laitteisiin, työvoiman saatavuuteen,
vuokratyövoiman tai vierastyövoiman käyttöön sekä potilaan toimintakykyyn. Riskianalyysien lisäksi on
tärkeää hyödyntää tapaturma- ja läheltä piti -tilanteiden raportit ja analyysit. Saatua tietoa voidaan hyödyntää
esimerkiksi perehdyttämisessä ja koulutuksessa, tulevissa riskianalyyseissä sekä turvallisempien toimintatapojen
kehittämisessä.
Turvallisuuden edellytyksenä on riittävä perehdytys ja koulutus toimintatapoihin. Harvoin toteutettavien
tai vaaraa sisältävien tehtävien varalle tulee laatia kirjalliset toimintaohjeet. Kirjallisesti tulee myös määrittää
erityiset velvoitteet tai vastuut, jotka liittyvät turvallisuustoimintaan. Kaikkien normaalista toiminnasta
poikkeavien tilanteiden varalle ei kuitenkaan ole mahdollista laatia ohjeistusta. Pelisäännöt poikkeaviin
tilanteisiin tulee silti sopia. Oleellista on, että varsinaiseen vaaratilanteeseen johtava kehityskulku saadaan
katkaistua ja turvallista ratkaisua etsitään. Yllättävän tapahtuman yhteydessä tehtävä tulisi aina keskeyttää,
kunnes on löydetty turvallinen tapa toimia. Myös yllättävistä tilanteista saatu oppi kannattaa hyödyntää
jatkossa turvallisien toimintatapojen määrittelyssä.
Tapaturmiin ja onnettomuuksiin tulee varautua ennakolta ja näiden varalle tulee laatia suunnitelmia ja
toimintaohjeita. Toimintaa pitää myös harjoitella etukäteen. Jos toimijoita ja organisaatiorajoja on useita,
on syytä kiinnittää erityistä huomiota ohjeiden laatimiseen ja etukäteisharjoitteluun sekä riittävään vuorovaikutukseen
ja tiedon vaihtoon organisaatiorajojen yli.
Turvallisuuden parantaminen noudattaa jatkuvan kehittämisen ympyrää: suunnittele, toteuta, seuraa ja
korjaa. Toiminnan kehittämisen ja perustehtävän onnistumisen kannalta on tärkeää, että turvallisuudelle
annetaan riittävän korkea painoarvo ja että johto osoittaa riittävät resurssit tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Terveyttä uhkaaviin vaaroihin tulisi puuttua aina ensisijaisesti ja turvata sekä työntekijöiden
että hoitotyössä kohdattavien potilaiden turvallisuus. Turvallisuussuunnitteluun ja riskienarviointiin liittyviä
tietolähteitä on lueteltu liitteessä 1.
Turvallisuusjohtaminen iäkkäiden palveluissa
Turvallisuusjohtaminen iäkkäiden koti- ja ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa palveluissa on käsite,
jolle ei ole helppo löytää yhtä viitekehystä. Ensinnäkin turvallisuusjohtamisen oppaat käsittelevät koko
sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa tai terveydenhuoltoa. Toiseksi turvallisuusjohtamisen rajapinnat
muuhun johtamiseen ovat sumuiset. Oppaissa ja ohjeissa turvallisuusjohtamista on lähestytty ainakin neljästä
eri näkökulmasta:
1. Turvallisuus on laaja kokonaisuus.
2. Fyysisen turvallisuus.
3. Potilasturvallisuus.
4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen osana hoitotyötä sekä sen johtamista.
Turvallisuus on laaja kokonaisuus. Sosiaali- ja terveysministeriön 2011 julkaisemassa Riskien hallinta ja
turvallisuussuunnittelu – opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille (12)
käsittelee ylimmän johdon riskien hallintaa ja käytännön toiminnan tasolla toteutettavaa operatiivista riskien
hallintaa Turvallisuus on laaja kokonaisuus -näkökulmasta. Oppaan tavoitteeksi on määritelty ”tukea
johtoa riskien kartoituksessa, turvallisuussuunnittelussa ja turvallisuustason määrittelyssä”. Opas määrittelee
turvallisuustyön osaksi normaalia johtamista, ohjausta ja päätöksentekoa. Oppaassa käsitellään turvallisuussuunnitelman
laatimista sosiaali- ja terveydenhuollossa, missä henkilöiden, omaisuuden, toimitilojen ja
ympäristön suojaaminen ovat keskeisiä turvallisuustoiminnan kohdealueita. Vaikka potilasturvallisuus –
hoidolliset riskit ja potilasvahingot – on rajattu pois oppaasta, ovat asiakkaiden katoamiset ja karkaamiset
THL — Työpaperi 6/2013 58
Teknologioiden mahdollisuudet
iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä