Avaa tiedosto - Julkari
Avaa tiedosto - Julkari
Avaa tiedosto - Julkari
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yritysnäkökulma teknologioiden kehittämiseen ja markkinointiin<br />
mielekästä. Kuntien koosta riippuen, niillä on erilaisia käytäntöjä palvelujensa toteuttamisessa. Osa tuottaa<br />
palvelut kokonaan itse, osa hankkii kaikki palvelut muilta toimijoilta. Yleisin toimintatapa on kuitenkin<br />
yhteistoiminta, jossa osa palveluista tuotetaan kunnan toimesta ja osa hankitaan muilta toimijoilta. Moninaiset<br />
tavat järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saattaa hankaloittaa asiakkaan tai ostajan identifioimista<br />
markkinoille pyrkivissä uusissa yrityksissä.<br />
Kuntien lukumäärä on edelleen suuri. Suomen kuntakenttä on tosin muuttumassa, mikäli hallituksen esitykset<br />
toteutuvat. Hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmä hyväksyi 27.6.2012 hallinto- ja kuntaministeri<br />
Henna Virkkusen johdolla kuntarakenteen uudistusta ohjaavat kriteerit, joilla ohjataan kuntien liittymistä<br />
suuremmiksi kunniksi. Muiden muassa laajemmalla väestöpohjalla ja työpaikkaomavaraisuudella<br />
pyritään turvaamaan palveluiden yhdenvertainen järjestäminen ja niiden rahoitus. Esitettyjen kriteerien<br />
perusteella hallitus on valmistelemassa rakennelakia, jonka oli tarkoitus tulla voimaan viimeistään<br />
1.5.2013. (11, 12)<br />
Useat pienet ja keskisuuret kunnat liittoutuvat yhteen ja tuottavat tai hankkivat sosiaali- ja terveyspalveluita<br />
yhdessä. Yhteistyönmuodot vaihtelevat ja yhteistyö voidaan toteuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspiirien<br />
muodossa yksittäisen maakunnan, sairaanhoitopiirin tai muun alueen laajuisena yhteenliittymänä.<br />
Kunnat voivat myös perustaa yhteisen liikelaitoksen, joka palvelee kaikkia omistajakuntia. Tämä näkyy<br />
esimerkiksi sairaanhoitopiireissä kahdenlaisena asiakkuutena, potilasasiakkuutena ja kunta-asiakkuutena.<br />
Kunnat voivat myös osallistua yhteishankkeisiin tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa, joissa joko kehitellään<br />
uusia ratkaisuja tai kokeillaan kehitettyä uusia ratkaisuja oikeissa olosuhteissa kunnan toiminnassa.<br />
Näihin saadaan usein ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi EU-komissiolta, Tekesiltä, Sitralta tai muilta tahoilta.<br />
Haastattelujen yhteydessä sekä kuntapuolen edustajien, että yritysten edustajien kanssa tuli kuitenkin<br />
esiin, että valitettavan usein näiden kehitysprojektien tuloksia ei hyödynnetä yhteisen tutkimus- tai kehitysprojektin<br />
päätyttyä. Syinä tähän nähtiin muiden muassa kuntien haluttomuus investoida kehitettyihin uusiin<br />
tuotteisiin tai palveluihin, kun ulkopuolinen rahoitus loppuu. Toisaalta kuntapuolen edustajat mainitsivat,<br />
että tulokset voivat jäädä projektin aikana vielä keskeneräisiksi. Uusia palvelukonsepteja tai teknologioita<br />
olisi pitänyt ensin tuotteistaa pidemmälle. Vasta sen jälkeen kunnat haluaisivat tilata niitä.<br />
Esimerkkejä ja huomioita eräiden kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä toimintatavoista<br />
Helsinki. Helsingin kaupunki poikkeaa suuren kokonsa takia kaikista muista Suomen kunnista ja kaupungeista.<br />
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Helsingin kaupungin asukasluku ylitti 600 000 asukkaan<br />
rajan perjantaina 17. elokuuta 2012 (13). Vuonna 2010 Helsingin sosiaalivirasto tuotti omaa palvelutuotantoa<br />
noin 750 yksikössä ja hankki palveluja yli 500 palveluntuottajalta. Hankinnat tehtiin muiden muassa<br />
ostopalvelusopimuksilla ja maksusitoumuksilla. 2011 keväällä Helsingin kaupungin terveyskeskus aloitti<br />
myös kokeilut palvelusetelien käytöstä suun terveydenhuollossa, paksusuolen tähystystutkimuksissa ja<br />
lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiassa. Palvelusetelien pilottiprojektit päättyvät 31.12.2013 (14). 2<br />
Sosiaalivirasto työllisti 2010 noin 12 000 henkilöä ja sen menobudjetti samana vuonna oli 1,2 miljardia<br />
euroa (5). Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo- ja toimijaverkko on maan laajin, ja kaupunki<br />
haluaa aktiivisesti johtaa toimijaverkostoa. Tällainen verkosto tarjoaa yrityksille paljon toimintamahdollisuuksia,<br />
mutta kokonsa takia verkosto ja sen kilpailuasetelmat ovat haastavia, erityisesti pienille ja<br />
toimintaansa aloitteleville yrityksille.<br />
Sama koskee monia muita isojen kuntien toimijaverkostoja, joissa haastattelujen mukaan useat kunnat<br />
haluavat yleensä ostaa isoja valmiita kokonaisuuksia, eivätkä pieniä osia, joista hankkija itse rakentaisi<br />
loppupalvelun. Kunnat eivät halua ryhtyä yritysten tuotteiden ”integraattoreiksi”. Pienemmät yritykset<br />
joutuvat siten verkottumaan ensin isompien toimijoiden kanssa, jotka sitten osallistuvat kuntien hankintakilpailuihin.<br />
2 Vuoden 2013 alusta Helsinki on yhdistänyt sosiaali- ja terveyspalvelut.<br />
THL — Työpaperi 6/2013 49<br />
Teknologioiden mahdollisuudet<br />
iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä
Change language