Avaa tiedosto - Julkari
Avaa tiedosto - Julkari
Avaa tiedosto - Julkari
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Asiakasnäkökulma teknologioiden käyttöönotossa<br />
Tutkimuksissa löydettyjä tekijöitä ovat muun muassa asenne, aiempi kokemus, muiden ihmisten vaikutus,<br />
valmius oppia uutta, teknologian ja tarpeiden kohtaaminen, teknologian merkityksellisyys ja kiinnostus<br />
muuttaa omia tapoja (taulukko 4). Tämän taulukon tutkimustulokset empiirisistä tutkimuksista ovat pääosin<br />
Karlssonin katsauksesta iäkkäiden teknologian hyväksymisestä hoivakodeissa ja muissa konteksteissa (17).<br />
Johtopäätökset ikääntyneiden teknologiankäytöstä perustuivat tutkimuksiin viestintäteknologiasta, tietokoneesta,<br />
internetin käytöstä tai internet-pohjaisista palveluista, telelääketieteestä, matkapuhelimista ja<br />
kognitiivisista apuvälineistä. Erilaisia apuvälineitä, kuten hälyttimiä, kaatumisen estolaitteita, kuulolaitteita<br />
tai liikkumisen apuvälineitä, ei juurikaan oltu tutkittu teknologian hyväksymisen ja käyttöönoton kannalta.<br />
Myöskään niiden käytön vaikutuksista arkielämään ei ole luotettavaa tutkimustietoa, silloin kun iäkkäillä<br />
on toimintarajoitteita (18).<br />
Taulukko 4. Teknologiaan suhtautumisen vaikuttavia tekijöitä iäkkäillä (17).<br />
Asenne<br />
teknologiaa<br />
kohtaan<br />
Muiden<br />
suhtautumisen<br />
vaikutus, motivaatio<br />
pysyä<br />
ajan tasalla ja<br />
oppia uutta<br />
Aiemmissa tutkimuksissa iäkkäillä oli merkittävästi enemmän tietokone-pelkoa kuin nuoremmilla<br />
(19), tutkimustulokset ovat olleet myös päinvastaisia (20, 21). Kun iäkäs saa kokemusta tietokoneen<br />
käytöstä, hän suhtautuu siihen myönteisemmin (22). Iäkkäiden ”teknofobia” on vähitellen<br />
väistymässä (23). Iäkkäillä voi yleisesti olla myönteinen teknologia-asenne, jopa enemmän kuin<br />
nuorilla. Mutta iäkkäillä on hiukan vähemmän myönteinen asenne sellaisiin teknologioihin, joiden<br />
käytön opettelua tai hyötyä he eivät näe (24, 25).<br />
Iäkkäisiin vaikuttaa muiden ihmisten, kuten lasten, lastenlasten, sukulaisten, hoitohenkilökunnan<br />
ja koko yhteiskunnan, suhtautuminen. Esimerkiksi jos hoitohenkilökunnalla ei ole tietoa ja kokemusta<br />
teknologian käytöstä ja he suhtautuvat teknologiaan kielteisesti, vaikuttaa se myös iäkkään<br />
suhtautumiseen (26). Toisaalta muut ihmiset voivat olla muutosagentteja herättämään ikäihmisten<br />
tietoisuutta teknologiasta ja tarjoamalla mahdollisuuksia teknologioiden kokeiluun (11).<br />
Aiempi kokemus Aiempi kokemus vastaavista teknologioista on yhteydessä myönteisempään suhtautumiseen<br />
teknologiaan (27, 28) tai auttaa ”kuvittelemaan” uuden teknologian käyttämistä (29), mikä helpottaa<br />
käytön oppimista. Vanhemmilla ikäluokilla on kokemusta teknologiamuutoksesta esim. sähköjen,<br />
tietokoneen ja internetin tulosta (30), mutta ei samankaltaista tietoa teknologia-uutuuksista<br />
kuten nuoremmilla ja siten heiltä voi puuttua kielestään teknologian sanastoa (23).<br />
Halu ja valmius<br />
oppia uutta<br />
Teknologian<br />
ominaisuudet<br />
Teknologian ja<br />
tarpeiden kohtaamattomuus<br />
Tarkoitus,<br />
motivaatio,<br />
merkitys<br />
Kiinnostus<br />
muuttaa<br />
elämäntapoja<br />
Halu ja valmius oppia käyttämään teknologiaa ovat määrääviä tekijöitä iäkkäiden teknologian<br />
hyväksymisessä (31). Kyvyttömyys oppia käyttämään matkapuhelinta oli pääsyy uuden matkapuhelintyypin<br />
käytön hylkäämiseen (32). Iäkkäät olivat valmiita harjoittelemaan uuden monitorointijärjestelmän<br />
käyttöä, kun taas hoitohenkilökunnan mukaan tämä ei pitänyt paikkaansa (33).<br />
Jos teknologia on pääasiasiassa suunniteltu nuorille ja toimintakykyisille, iäkkäät eivät ota sitä<br />
käyttöön (34). Iäkkäille sopii teknologia, joka ottaa huomioon fyysisen, erityisesti sensorisen<br />
kapasiteetin vähenemisen sekä hidastuneen informaatioprosessoinnin ja muistin (35, 36). Esimerkiksi<br />
iäkkäiden matkapuhelimen käytössä koetut vaikeudet liittyvät liian pieniin painikkeisiin,<br />
näyttöihin ja fontteihin sekä valikkojen runsauteen (37, 38). Hoivakotiympäristössä iäkkäillä oli<br />
vaikeuksia nähdä, ymmärtää ja muistaa monitorilla olleita termejä ja lyhenteitä sekä käyttää hiirtä<br />
klikatakseen oikeata kohtaa (39).<br />
Iäkkäät eivät kiinnostu teknologiasta, jos se ei kohtaa heidän perustarpeitaan ja on vierasta heidän<br />
arkeensa. Jos ja kun, joitakin hyötyjä nähtiin, henkilökohtaisten resurssien käyttö teknologian<br />
käyttämiseksi tuntui liialliselta. (23, 24, 25)<br />
Iäkkäiden mielestä teknologialla on hyvin vähän merkitystä heidän arkipäiväänsä, joten ei ole<br />
mieltä muuttaa jokapäiväisiä tapoja ja ottaa teknologiaa käyttöön (40). Iäkkäät voivat kiinnostua<br />
teknologioista, jotka lisäävät itsenäistä pärjäämistä kotona sekä fyysistä ja emotionaalista hyvinvointia,<br />
mutta hylkäävät sellaisen teknologian, joka vähentää sosiaalisia mahdollisuuksia, koska se<br />
koetaan turvattomaksi ja ei-yksilölliseksi (41). Jos dementiaa ja aivohalvausta sairastavat iäkkäät<br />
ottivat arkikäyttöön kognitiota tukevaa teknologiaa, siitä piti olla apua juuri niissä toiminnoissa, joita<br />
he pitivät tärkeinä ja joita he halusivat tehdä. Joillekin tärkeintä oli läheisten ihmisten tuki (42).<br />
Ikääntyessään ihminen hidastaa elämäntahtia, tekee määrällisesti vähemmän toimintoja (34) ja<br />
keskittää vähenevän energiansa niihin asioihin, jotka hän kokee tärkeimmiksi (43). Tästä syystä<br />
ajansäästö ei ole iäkkäille niin tärkeää kuin nuorille ja osa menettää kiinnostuksensa uusiin teknologioihin.<br />
Suurinta osa hoivakodin iäkkäitä ei kiinnostanut, mutta viisi (24:stä) jatkoivat tietokoneharjoittelua<br />
kurssilla ja kommunikoivat internetin, sähköpostin avulla, tekivät nettiostoksia, pelasivat<br />
online-pelejä, etsivät tietoa ja ”chattasivät” vertaistensa kanssa (39).<br />
THL — Työpaperi 6/2013 37<br />
Teknologioiden mahdollisuudet<br />
iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä
Change language