Avaa tiedosto - Julkari

Turvallisuusjohtaminen organisaatioiden toiminnassa
sekä laitoshoidossa tapahtuvat kaatumiset seurauksineen esitelty henkilöriskeissä. Oppaassa todetaan, että
”kaatumisvaara tulisi jokaisen potilaan ja asiakkaan osalta arvioida aina tapauskohtaisesti”. Iäkkäiden turvallisuuden
kannalta muita keskeisiä sisältöalueita ovat myös toimitilojen siisteys ja esteettömyys.
Noin 10 vuotta sitten silloinen Lääkelaitos (nykyinen FIMEA) julkaisi oppaan: Terveydenhuollon laadunhallinta,
Turvallinen hoitoyksikkö -malli terveydenhuollon hoitoyksikön riskienhallintaan (13). Opas
kannustaa hoitoyksiköitä riskien arviointiin. Mallissa hoitoyksikköä käsitellään potilaasta, laitteista, ja toimintaympäristöstä,
henkilökunnasta ja organisaatioista muodostuvana kokonaisuutena. Oppaan esittelemässä
mallissa riskienhallintaa lähestytään prosessien mallintamisen ja tehtävien kuvaamisen kautta. Keskeistä
on riskejä sisältävän tehtävän ja siihen liittyvän vaaratilanteen sekä vaaratilanteeseen varautumisen
kuvaaminen.
Sosiaali- ja terveysministeriön 2009 terveydenhuollon laitosturvallisuuden kehittämistä pohtinut työryhmä
lisää jo aiemmin laajaan turvallisuuden arvioinnin kohteisiin myös tietojärjestelmiin liittyvät turvallisuusuhat
(14). Edellä esitellyissä oppaissa korostetaan johdon sitoutumista turvallisuuden edistämiseen ja
sitä, että operatiivista turvallisuuden parantamista ei ole syytä erottaa muusta toiminnasta vaan riskejä tulee
hallita arkityön yhteydessä. Turvallisuustyö on osa organisaation laatujärjestelmän prosessikuvausta. Yksi
riskien hallinnan muodoista on sisäinen valvonta. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että organisaation
toiminta noudattaa lainsäädäntöä ja toimintaohjeita, ja että se toteutuu turvallisuussuunnitelmien mukaan.
Fyysinen turvallisuus. Pelastussuunnitelman tekeminen perustuu pelastuslakiin (15§ 379/2011) ja se on
tehtävä sairaaloissa ja vanhusten palvelu- ja hoitolaitoksissa. Sekä rakennukseen tai muuhun kohteeseen,
joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi. Suunnitelman
laatii kohteen (eli rakennuksen) haltija yhteistyössä kohteessa toimivien toiminnanharjoittajien kanssa.
Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:
1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä
2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus-
ja vaaratilanteissa toimimiseksi
4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.
Pelastussuunnitelma on mielekästä sisällyttää laajempaan organisaation turvallisuussuunnitelmaan. Iäkkäiden
asumis- ja laitospalveluissa on myös laadittava poistumisturvallisuusselvitys. Siinä kerrotaan, miten
rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä
muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin
varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä.
Potilasturvallisuudessa tähdennetään johdon turvallisuusjohtamisosaamista, säädösten hallitsemista ja
vastuuta turvallisuusjohtamisesta sekä potilasturvallisuuskulttuurin tuntemuksesta ja sen noudattamisesta.
Nimestään huolimatta potilasturvallisuuden periaatteita tulee noudattaa myös sosiaalihuollon alaisissa vanhuspalveluissa.
Johdolla on oltava riittävästi tietoa ja taitoa turvallisuustavoitteiden saavuttamisen sekä
toimintaperiaatteiden ja ohjeiden noudattamisen seurantaan. Koska turvallisuusjohtamiseen vaikuttavia ja
siinä huomioitavia lakeja, asetuksia, ohjeita ja suosituksia on useita, johto tarvitsee tuekseen turvallisuusalan
asiantuntijoita. (15)
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulma. Koska turvallisuusjohtamiseen iäkkäiden palveluissa
sisällytetään asiakkaiden tapaturmien ehkäisy, linkittyy turvallisuusjohtaminen terveyden- ja hyvinvoinnin
edistämiseen osana hoitotyön johtamista, erityisesti lähijohtamista. Iäkkään henkilön toimintakyvyn
ylläpitämiseen ja parantamiseen sekä tapaturmille altistavien tekijöiden vähentämiseksi tarvitaan turvallisuusjohtamista,
jossa korostuvat tavoite-, muutos- ja osaamisen johtaminen sekä näyttöön perustuva johtamisosaaminen
(16). Hoitajan kasvaminen turvallisuusasiantuntijaksi edellyttää mittaamista ja tulkintaa,
jotta voidaan arvioida, millaista tukea ja osaamista hoitaja tarvitsee kehittyäkseen. Tarvitaan myös tapaturmien
riskitekijöiden kirjaamisen tason määrittämistä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan.
Johdon eri tasojen turvallisuusjohtamisen tehtävät ja vastuut on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön
julkaisussa seuraavasti:
THL — Työpaperi 6/2013 59
Teknologioiden mahdollisuudet
iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä