Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
14<br />
<strong>Biosfäärialue</strong>iden jako vyöhykkeisiin ei ole enää yksioikoista. Maankäytön suunnittelussa voidaan<br />
käyttää hyväksi joko segregaation tai integraation strategiaa. Segregaatiossa tietyt toiminnan<br />
alueet erotetaan täysin muista, kun puolestaan integraatiossa erilaista toimintaa voi<br />
tapahtua samalla alueella tai alueen välittömässä läheisyydessä. Parhaisiin tuloksiin päästään<br />
yhdistelemällä molempia strategioita tilanteen vaatimalla tavalla. <strong>Biosfäärialue</strong>illa suositellaan<br />
integroitua vyöhykejakoa mahdollisuuksien mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,<br />
ettei luonnonsuojelun ole pakko tapahtua ainoastaan ydinalueella tai kehittämistoimenpiteiden<br />
yhteistoiminta-alueella. <strong>Biosfäärialue</strong>issa sovelletaan myös erilaistuneita luonnonkäytön<br />
malleja, joita ovat suojelu käyttöä tärkeämpänä, suojelu käytön kautta ja suojelu käytöstä<br />
huolimatta. Nämä mallit pätevät lähes suoraan eri vyöhykkeiden pääperiaatteisiin. (Kruse-<br />
Graumann, Plachter & Schulz 2005, 21.)<br />
Vyöhykkeiden omistussuhteita ei ole määritelty MAB -ohjelman puolesta, joten ne voivat<br />
vaihdella. Ydinalueet ovat yleensä valtion omistamia maita, mutta ne voivat olla myös yksityisiä<br />
tai kuulua esimerkiksi kansalaisjärjestölle. Vaihettumisvyöhykkeet ja yhteistoiminta-alueet<br />
ovat usein yksityisessä tai kunnallisessa omistuksessa. (UNESCO 1996, 4.)<br />
3.3.1 Ydinalue<br />
Ydinalueiden tulee olla lainsäädännöllisesti suojeltuja, joten ne on usein perustettu esimerkiksi<br />
kansallispuiston tai vastaavan luonnonsuojelualueen piiriin. Ydinalueet ovat biologisen<br />
monimuotoisuuden säilyttämiseen tarkoitettuja alueita, joita ihmistoiminta ei saa häiritä.<br />
Kooltaan alueen tulee olla riittävä, jotta ekosysteemit säilyttävät elinkykynsä. Tutkimus ydinalueilla<br />
painottuu vähän häiriintyneisiin luonnollisiin ja semi-luonnollisiin systeemeihin. Muitakin<br />
toimintoja (kuten ympäristökasvatusta) voidaan harjoittaa, kunhan niillä ei ole negatiivisia<br />
ympäristövaikutuksia. (Mayerl 2005, 29.)<br />
3.3.2 Vaihettumisvyöhyke<br />
Vaihettumisvyöhykkeeksi kutsutaan selkeästi rajattua aluetta, joka yleensä ympäröi ydinaluetta<br />
tai sijaitsee sen vieressä. Vyöhykkeen tarkoituksena on toimia eräänlaisena puskurina,<br />
joka suojaa ydinaluetta ulkopuolelta tulevilta ihmisperäisiltä vaikutuksilta. Samalla se toimii<br />
yhdistävänä vyöhykkeenä ydin- ja yhteistoiminta-alueen välillä. Tarkoituksena on lisäksi suojella<br />
ja ylläpitää itse vaihettumisvyöhykettä, jossa ihmisen toiminta on luonut ekosysteemejä<br />
tai vaikuttanut niihin. Kulttuurin sekä eläinten ja kasvilajien suojelua helpotetaan sopivilla<br />
maankäytön ratkaisuilla. Vaihettumisvyöhykkeellä harjoitetaan pääsääntöisesti ympäristölle<br />
haitatonta ja ekologisesti järkevää toimintaa. (Mayerl 2005, 29.)