Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
50<br />
Nastolassa 1950- ja 70-luvun välillä elinkeinoelämän rakenne uudistui täysin ja maanviljelys<br />
väistyi teollisuuden tieltä. 50-luvulla maatalous tarjosi 65 % työpaikoista ja vastaavasti 70-<br />
luvulla enää alle 10 %. Teollisuuden osuus nousi kyseisellä aikavälillä 6 %:sta 63 %:iin. 1960-<br />
luvulla Nastolassa oli enemmän uutta tehdaspinta-alaa kuin missään toisella paikkakunnalla<br />
Suomessa. Suurin muuttaja, Upo Muoviteollisuus, toi mukanaan kaksi hehtaaria tehdasta ja<br />
noin 1 000 työpaikkaa. Teollistumiskauden raju muuttoliike aiheutti paljon haasteita. Nykypäivänä<br />
teollisuus on keskittynyt lähinnä nauhataajamaan, rautatien lähistölle. Nastola on<br />
muoviteollisuudestaan kuulu ympäri maailmaa. Muita teollisuuden aloja ovat metalli- ja puuteollisuus.<br />
(Nastola 2009d, Nastola 2009e.)<br />
8.4 Ympäristöklusteri<br />
Lahden seudulla on pitkä historia ympäristöliiketoiminnassa. Ympäristöklusterin historia alkaa<br />
60—70-lukujen vaihteesta, jolloin Upo alkoi valmistaa jätevedenpuhdistamoja. Ympäristöalan<br />
asiantuntijapalvelut saivat alkunsa vuonna 1970, kun Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy perustettiin.<br />
1990-luvulla se kasvoi Suomen suurimmaksi ympäristöalan konsulttitoimistoksi. Vuonna<br />
1974 tieteellinen tutkimus sai alkusysäyksen, kun Kariniemen jätevedenpuhdistamo rakennettiin.<br />
Vesijärven tila ei kuitenkaan kohentunut, joten Vesijärvi –projekti alkoi tutkia biomanipulaation<br />
mahdollisuuksia kunnostusmenetelmänä. Tapahtumasarja johti lopulta Helsingin<br />
yliopiston ympäristöekologian laitoksen sijoittamiseen Lahteen 1990-luvulla. (LAKES 2005,<br />
6.)<br />
Tällä hetkellä Päijät-Häme on Suomen toiseksi suurin ympäristöliiketoimintakeskittymä ja<br />
Lahden alueella sijaitsee 10 % koko maan ympäristöliiketoiminnasta. Lahden lähiympäristön<br />
ympäristöalan erikoisosaamisen alueiksi ovat muotoutuneet julkisen sektorin vesistönhoitoosaaminen,<br />
kansainvälinen projektikokemus sekä maaperä-, jäte- ja kierrätysosaaminen.<br />
(LAKES 2005, 6.)<br />
Nykyiset klusterit ympäristön lisäksi ovat vilja, mekatroniikka, puutuote ja muovi. Tulevaisuuden<br />
klustereiksi on kaavailtu logistiikkaa, matkailua, muotoilua ja hyvinvointia. Klusterit<br />
toimivat yritysvetoisissa klusteriryhmissä ja toimialaryhmissä. Niitä koordinoi LAKES eli Lahden<br />
Alueen Kehittämisyhtiö Oy. Operatiivisessa vastuussa ovat lisäksi Lahden Seudun Kiinteistöyhtiö<br />
Oy, Lahden Alueen Uusyrityskeskus Oy, Lahti Travel Oy ja Lahden tiede- ja yrityspuisto<br />
Oy. Klusteriin voi kuulua pieniä ja suuryrityksiä, koulutusorganisaatioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia.<br />
(LAKES 2005, 4—5.)