05.02.2015 Views

Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

50<br />

Nastolassa 1950- ja 70-luvun välillä elinkeinoelämän rakenne uudistui täysin ja maanviljelys<br />

väistyi teollisuuden tieltä. 50-luvulla maatalous tarjosi 65 % työpaikoista ja vastaavasti 70-<br />

luvulla enää alle 10 %. Teollisuuden osuus nousi kyseisellä aikavälillä 6 %:sta 63 %:iin. 1960-<br />

luvulla Nastolassa oli enemmän uutta tehdaspinta-alaa kuin missään toisella paikkakunnalla<br />

Suomessa. Suurin muuttaja, Upo Muoviteollisuus, toi mukanaan kaksi hehtaaria tehdasta ja<br />

noin 1 000 työpaikkaa. Teollistumiskauden raju muuttoliike aiheutti paljon haasteita. Nykypäivänä<br />

teollisuus on keskittynyt lähinnä nauhataajamaan, rautatien lähistölle. Nastola on<br />

muoviteollisuudestaan kuulu ympäri maailmaa. Muita teollisuuden aloja ovat metalli- ja puuteollisuus.<br />

(Nastola 2009d, Nastola 2009e.)<br />

8.4 Ympäristöklusteri<br />

Lahden seudulla on pitkä historia ympäristöliiketoiminnassa. Ympäristöklusterin historia alkaa<br />

60—70-lukujen vaihteesta, jolloin Upo alkoi valmistaa jätevedenpuhdistamoja. Ympäristöalan<br />

asiantuntijapalvelut saivat alkunsa vuonna 1970, kun Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy perustettiin.<br />

1990-luvulla se kasvoi Suomen suurimmaksi ympäristöalan konsulttitoimistoksi. Vuonna<br />

1974 tieteellinen tutkimus sai alkusysäyksen, kun Kariniemen jätevedenpuhdistamo rakennettiin.<br />

Vesijärven tila ei kuitenkaan kohentunut, joten Vesijärvi –projekti alkoi tutkia biomanipulaation<br />

mahdollisuuksia kunnostusmenetelmänä. Tapahtumasarja johti lopulta Helsingin<br />

yliopiston ympäristöekologian laitoksen sijoittamiseen Lahteen 1990-luvulla. (LAKES 2005,<br />

6.)<br />

Tällä hetkellä Päijät-Häme on Suomen toiseksi suurin ympäristöliiketoimintakeskittymä ja<br />

Lahden alueella sijaitsee 10 % koko maan ympäristöliiketoiminnasta. Lahden lähiympäristön<br />

ympäristöalan erikoisosaamisen alueiksi ovat muotoutuneet julkisen sektorin vesistönhoitoosaaminen,<br />

kansainvälinen projektikokemus sekä maaperä-, jäte- ja kierrätysosaaminen.<br />

(LAKES 2005, 6.)<br />

Nykyiset klusterit ympäristön lisäksi ovat vilja, mekatroniikka, puutuote ja muovi. Tulevaisuuden<br />

klustereiksi on kaavailtu logistiikkaa, matkailua, muotoilua ja hyvinvointia. Klusterit<br />

toimivat yritysvetoisissa klusteriryhmissä ja toimialaryhmissä. Niitä koordinoi LAKES eli Lahden<br />

Alueen Kehittämisyhtiö Oy. Operatiivisessa vastuussa ovat lisäksi Lahden Seudun Kiinteistöyhtiö<br />

Oy, Lahden Alueen Uusyrityskeskus Oy, Lahti Travel Oy ja Lahden tiede- ja yrityspuisto<br />

Oy. Klusteriin voi kuulua pieniä ja suuryrityksiä, koulutusorganisaatioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia.<br />

(LAKES 2005, 4—5.)

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!