Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

54
1200-luvulta, 100 kvartsiesinettä ja –iskosta sekä kivikautisia kaivauslöytöjä. Toinen merkittävä
kohde Kiviportinmäki on ajoittamaton kulkuväylä Työtjärven lounaispuolisessa harjumaisessa
muodostumassa. Harjanteen lounaisrinteellä on kolme uraa, joista läntisin on parhaiten
erotettavissa. Kolmantena arvokkaana muinaismuistoalueena voidaan mainita Kutajärven
alue, joka on kivikautinen asuinpaikka järven luoteisrannalla maastoa korkeammalla niemekkeellä.
Sieltä on löytynyt kvartsiteriä, -teelmiä, -iskoksia ja –ydin. Lisäksi Hollolasta löytyy
Linnamäen rautakautinen linnavuori, joka sijaitsee keskellä havumetsää Herralan asemalta 3
km koilliseen. Tältä jyrkkärinteiseltä ja vaikeapääsyiseltä kalliomuodostelmalta on löytynyt
jäänteitä vallikiveyksestä. (Valden 2009, 122—123; 126; 130; 135.)
Hollolassa sijaitsee myös historialliselta kannalta tärkeitä kohteita, jotka ovat peräisin myöhemmältä
ajalta. Untilan Kirkk’ailanmäki on yksi maamme merkittävimmistä kalmistolöydöistä.
Kalmisto oli käytössä ristiretkiajalta keskiajalle, mahdollisesti 1300-luvulle. Sieltä on löytynyt
yli sata hautaa, joissa on ollut laudoista tehdyt arkut tai paarien tyyliset kantolaitteet.
Viidesosa haudoista on ollut esineellisiä. Suuri
osa haudatuista on ollut hollolaisia emäntiä
juhla-asuissaan ja –koruissaan. Hollolan Pyhän
Marian kirkko sijaitsee Hollolan kirkonkylässä
lähellä Vesijärven rantaa ja on alueen merkittävin
historiallinen nähtävyys. Kirkko on harmaakiveä
ja rakennettu noin 1485—1495. Pyhän
Marian kirkko on eräs Suomen suurimmista
kivikirkoista. (Alvik 2002, 52; 58.)
Kuva 7: Hollolan keskiaikainen kivikirkko. (Paloneva 2005.)
9.1.2 Lahti
Kuppikiviä löytyy runsaasti Lahden seudulta. Ne ovat yleensä kalliopintoja, joihin on tehty
useita pyöreitä kuoppia tuntemattomalla menetelmällä. Kuppikivien tarkoituksesta ei ole
varmaa tietoa, mutta niiden arvellaan olleen uhripaikkoja. Valtakunnallisesti arvokas kuppikivi
löytyy Herrasmannista Ahtialasta. Se on kooltaan 6 x 4 x 2,5 m. (Wikipedia 2009f, Valden
2009, 169.)
Paakkolanmäen rautakautiset asuinpaikat sijaitsevat Ahtialassa Paakkolanmäen peltoaukean
ylätasanteella. Sieltä on löytynyt jäänteitä rakennuksista, kuten hirsirakennuksesta ja keittokodasta.
Tyypillisiä esinelöytöjä ovat olleet keramiikka ja helmet. Alue on maakunnallisesti
arvokas perinnebiotooppialue, jossa kasvaa useita arkeofyyttejä eli muinaistulokkaita. Oletettavasti
Suomen vanhin kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Lahden Ristolassa (II), Porvoonjoen
itärannalla vastapäätä Jokimaan ravikeskusta. Alueella on ollut asutusta jääkauden jälkeisellä