Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

57
Laitialan kartano ja kulttuurimaisema on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1460, sillä sen
ympäristö on ollut asuttuna jo pitkään. Kylän neljä taloa yhdistettiin ratsutilaksi 1600-luvulla.
Nykyinen tiilinen kaksikerroksinen päärakennus on valmistunut 1881—1882. Voistion ja Tennilän
kylät muodostavat yhtenäisen agraarisen kulttuurimaiseman. Viljelymaisemalle tyypillisiä
ovat laajat ja kumpuilevat peltoaukeat. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800—1900-
luvun vaihteesta. Rakennuksia ovat esimerkiksi Hinthaaran tilan päärakennus, koulu ja Voistion
kartano vuodelta 1940. Kastarin-Hatsinan-Kutajoen alue on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.
(Wager 2006, 53—54.)
9.3.2 Lahti
Lahden kaupungin sijoittuminen laaksopainanteen pohjaan on vaikuttanut myöhemmin suuresti
kaupunkikuvan muodostumiseen. Lahdessa on paljon valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja
kulttuuriympäristöjä, joista suurimman kokonaisuuden muodostaa Lahden ydinkeskusta.
Mariankadun seremonia-akseli ja toriaukio on laadittu ruutuasemakaavan mukaan vuonna
1878. Suomessa ainutlaatuisen seremonia-akselin toisessa päässä sijaitsee Alvar Aallon suunnittelema
Ristinkirkko (1978) ja toisessa päässä Eliel Saarisen suunnittelema Lahden kaupungintalo
(1912). Molemmat ovat kaupunkikuvaa hallitsevia elementtejä, joista toinen edustaa
sakraalia ja toinen maallista valtaa. Toria reunustavat asuin- ja liikerakennukset muodostavat
monikerroksisen ja arkkitehtonisesti korkeatasoisen kaupunkitilan. (Wager 2006, 70—71.)
Vuonna 1922 rakentamaan aloitetun Lahden urheilukeskuksen kolme hyppyrimäkeä toimivat
koko kaupungin maamerkkeinä. Stadionin pohjoislaidan suurhalli on valmistunut vuonna 1981.
Paikalla aiemmin olleet alkuperäiset rakennukset on purettu saunaa lukuun ottamatta. Vesijärven
sataman ympäristössä on 1870-luvun teollisuuden ajoilta säilyneitä osia, kuten asemarakennus
ja puretun lasitehtaan savupiippu. 1920-luvun teollisuudesta jäänteitä ovat tulitikku-
ja margariinitehtaat. Sulfaattiselluloosatehtaan rakennus on nykyään osa Sibeliustaloa,
joka on merkittävä puurakennuskohde. Teollinen toiminta päättyi Vesijärvellä 80-luvulla ja
seutu on muuttunut uudeksi asuinalueiden ympäröimäksi vapaa-ajan keskukseksi. (Wager
2006, 77.)
Hennalan kasarmialueen rakentaminen on aloitettu vuonna 1911, syynä oli tavoite Helsingin
ympäröimisestä suurin maa- ja merilinnoituksin. Alue koostuu 3 kasarmista, 10 henkilökunnan
asuinrakennuksesta, esikunta- ja huoltorakennuksista, ortodoksikirkosta ja pienestä kappelista
hautausmaineen. Aluetta on myöhemmin täydennysrakennettu. (Wager 2006, 78.)
Anttilanmäen esikaupunkialue on syntynyt 1900-luvun alussa, jolloin alueella oli paljon edullisia
kaavoittamattomia tontteja. Rakennustyyli oli vapaata, mutta talot muodostavat silti rakennustavoiltaan
ja mittakaavaltaan yhtenäisen kokonaisuuden. Anttilanmäen koulu on val-