Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

60
10.1.3 Salpausselkä ja pohjavesi
Jääkauden loppuvaiheessa jäätikkö alkoi sulaa. Sulaminen ei kuitenkaan tapahtunut tasaisesti,
vaan jään reuna pysähtyi 11 200—11 000 vuotta sitten Lahden kohdalle. Reunalle kasaantui
muodostuma sorasta, hiekasta ja moreenista, joka tunnetaan nykyään nimellä I Salpausselkä.
Salpausselkä on siis syntynyt noin 10 000 vuotta sitten mannerjäätikön reunalle. Tyypillistä
jääkauden muokkaamalle maisemalle on Salpausselkien pohjoispuolella kallioisuus sekä lukuisat
järvet ja eteläpuolella savikkolakeudet, joiden vastapainona kohoavat kallio- ja moreenimäet.
Joet ja purot halkovat lakeuksia ja aiheuttavat tulvia keväisin. Harjuilla tavattavat
suppakuopat ovat myös syntyneet jääkaudella, kun soran sisälle jääneet jäälohkareet ovat
sulaneet. Savet ja siltit ovat kulkeutuneet sulamisvesien mukana kauemmas jään reunasta ja
niistä on muodostunut paksuja kerrostumia jäämeren ja –järvien pohjaan. Noin 8 000 vuotta
sitten Salpausselän kasvillisuus alkoi kehittyä mäntyvaltaiseksi ja esimerkiksi kangasvuokko on
peräisin tältä aikakaudelta. Suunnilleen samoihin aikoihin ihmiset alkoivat tiheämmin asuttaa
seutua. (Kolunen 1993, 8-12.)
Pohjavesi on vettä, joka täyttää kokonaan maaperän tai kallioperän avoimet tilat. Pintavedet
imeytyvät joko maaperän läpi tai virtaavat kallioperän rakoihin, jopa kymmenien metrien
syvyyteen. Pohjavettä muodostuu parhaiten hyvin läpäisevillä mailla, etenkin jääkauden kasaamat
harjut ja muut reunamuodostumat ovat hyviä pohjaveden muodostumisen kannalta.
Pääosa Lahden pohjavesistä muodostuu ensimmäisessä Salpausselässä, mutta myös Renkomäen
ja Kunnaksen alueilla. Salpausselät toimivat pintavesien lisäksi myös pohjavesien jakajina.
Pohjavettä purkautuu monissa paikoissa Salpausselkien ja harjujen juurille lähteiksi. (Haikonen
2000, 22—23; Lahden seudun ympäristöpalvelut 2009b.)
Pohjavesiä suojellaan siten, ettei maaperää muokata voimakkaasti. Pohjaveden muodostumisen
kannalta olisi parasta säilyttää alueet metsäisinä. Pohjavesi sopii sellaisenaan tai vähän
käsiteltynä juomavedeksi. Salpausselät ovat maamme tärkein pohjavesivarasto. Lahdessa
pohjavesialueiden suojelu on erityisen tärkeää, koska kaupunki sijaitsee ja toimii periaatteessa
kokonaan käyttövesivarojensa päällä (kuva 9). Lahden vesijohtovesi on kokonaan pohjavettä.
Pumppaamoita on seitsemän: Jalkaranta, Riihelä, Kärpänen, Urheilukeskus, Laune, Renkomäki
ja Kunnas. Päivittäin pumpataan noin 30 miljoonaa litraa vettä. (Haikonen 2000, 22—
23; Lahden seudun ympäristöpalvelut 2009b.)