Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

52
Poliittista tahtoa ilmastoystävällisen seudun kehittämiseen löytyy. Kehitteillä on Lahden seudun
kuntien yhteinen ilmasto-ohjelma. Lahden kaupungin strategiassa on päästövähennystavoitteeksi
esitetty 50 % vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasosta. Hollolan, Lahden ja
Nastolan ilmasto-ohjelman 2009—2015 avulla pyritään löytämään ne paikalliset keinot, joilla
päästövähennykset voitaisiin saavuttaa. Eniten keskitytään kaupungin ja kuntien päätöksillä,
toiminnalla ja ohjauksella toteutettaviin toimiin. Huomattavimmat päästöjä aiheuttavat toiminnot
kartoitetaan ja energian säästämistä edistetään. (Lahden kaupunki 2009c.)
Aalborgin sitoumukset on kestävän kehityksen sopimusasiakirja, joka on kehitetty erityisesti
paikallishallinnoille. Asiakirjan tavoitteena on saada sisällytettyä kestävän kehityksen näkökulma
kaikkeen kunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Lahdessa on teetetty peruskartoitusraportti,
jossa toimihenkilöt ovat arvioineet kestävän kehityksen nykytilaa kaupungissa.
Peruskartoituksen jälkeen työskentelyä aiotaan jatkaa laatimalla tavoite- ja toimenpideohjelma.
Aalborgin sitoumukset koostuvat kymmenestä osa-alueesta, joista jokainen sisältää
viisi sitoumusta. Osa-alueita ovat mm. yhteiset luonnonvarat, vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat,
vahva ja kestävä paikallinen talous sekä sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus.
Sitoumukset ovat hyvin rinnastettavissa Lahden kaupungin strategisiin päämääriin,
mutta toisaalta voisivat myös tukea biosfäärialuetoimintaa. (Lahden kaupunki 2009d.)
9 Lahden seudun kulttuuriperintö
Man and the Biosphere –tiedeohjelman periaatteiden mukaisesti ihmiset ovat erottamaton osa
biosfäärialueita. Biosfäärialueilla tuleekin huomioida myös alueen historia ja perinteet. Lahden
seudulta löytyy paljon arvokkaita muinaismuistoja, perinnemaisemia ja rakennettua kulttuuriympäristöä.
Koko Suomen mittakaavassa on harvinaista se, että eri aikakausien muinaisrannat
ja muinaiset asuinpaikat keskittyvät pienelle alueelle Salpausselällä.
9.1 Kiinteät muinaisjäännökset
Kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltuja. Nykyisin voimassa oleva muinaismuistolaki
on peräisin vuodelta 1963. (Valden 2008, 8.)
Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luetaan lain mukaan:
1. maa- ja kivikummut, röykkiöt, kivikehät ja muut kiveykset ja kivilatomukset,
jotka ovat ihmisten muinoin tekemiä
2. pakanuuden aikaiset haudat ja kalmistot, myös sellaiset, joista maan pinnalla
ei ole merkkejä