Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

72
Molemmat tämänhetkiset Suomen biosfäärialueet saavat perusrahoituksen ympäristöministeriöltä.
Päijänteen biosfäärialueen perustamista tutkittaessa todettiin, että vuosittain tarvittaisiin
noin 80 000 € rahoittamaan toimintaa hankkeiden ym. lähteiden lisäksi. (Uusitalo ym.
2008, 50.) Lahden seudulla summa olisi oletettavasti hieman pienempi, sillä kolmen kunnan
hallintokulut ovat pienemmät kuin vastaavat kahden maakunnan alueella.
Säätiömallissa kunnat ja sen yhteistyökumppanit perustavat säätiön. Säätiö hankkii peruspääoman,
jonka tuotoilla biosfäärialuetoiminta rahoitetaan. Lahden seudun biosfäärialueen tapauksessa
säätiö perustettaisiin säädekirjalla ja perustamislupaa haettaisiin Patentti- ja rekisterihallitukselta.
Luvan myöntämisen jälkeen tehdään ilmoitus säätiörekisteriin. Koska biosfäärialuetoiminnan
tarkoituksena ei ole liiketoiminnan harjoittaminen, biosfäärialueita voidaan
hallinnoida säätiömallilla, mikäli säätiölle tuleva omaisuuden arvo on yli 25 000 €. Rahasto on
epäitsenäinen säätiö. Se lahjoittaa rahastolle luovutettua varallisuutta ja tuottoja rahaston
perustajan määrittelemään tarkoitukseen. (Patentti- ja rekisterihallitus 2009, Wikipedia
2009h.) Rahaston toimivuus biosfäärialuetoiminnassa on epävarmaa.
Taloudellista yhdistystä perustettaessa sovelletaan erityislainsäädäntöä. Kyseessä on yhteisö,
jonka tavoitteena on tuottaa jäsenilleen rahallista tai muuta taloudellista hyötyä. Toimielimiä
ovat yhdistyksen kokous, hallitus ja tilintarkastajat. Taloudellisten yhdistysten säännöissä ei
ennakkoon määrätä tarvittavan pääoman suuruutta tai jäsenmäärää. (Wikipedia 2009i.) Yhdistysmallin
soveltuvuutta biosfäärialueille tulisi vielä tutkia.
11.2 Rajaus
Biosfäärialueen tulee olla kooltaan asianmukainen, jotta sillä voidaan toteuttaa kolmea biosfäärialueen
perustoimintoa. Lahden seudun kuntien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1 010
km², mikä on lähes kolminkertainen verrattuna luvussa 5.1 tarkasteltujen Euroopan biosfäärialueiden
keskimääräiseen pinta-alaan. Hollola, Lahti ja Nastola tekevät hallinnollista yhteistyötä
ympäristöviranomaistyön osalta; Lahden seudun ympäristöpalvelut toimii näiden kolmen
kunnan alueella. Myös Salpausselkä yhtenäistää aluetta maantieteellisesti ja maisemallisesti.
Rajauksen kannattaisi näin ollen pohjautua kuntarajoihin ajatellen biosfäärialueen rakennetta
toiminnan ja hallinnon kannalta.
Biosfäärialueen yhtenä kriteerinä on toteuttaa jakoa vyöhykkeisiin, joita ovat ydinalue, vaihettumisvyöhyke
ja yhteistoiminta-alue (luku 3.3). Lähtökohtana tässä työssä esitettävälle
Vesijärvi—Salpausselkä –biosfäärialueelle on, ettei alueen maankäyttö tule merkittävästi
muuttumaan. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että ydinalue muodostetaan valmiiksi olemassa
olevista suojelualueista, eikä uusia luonnonsuojelualueita aiota perustaa. Kuvassa 10