Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

55
varhaisella mesoliittisella kaudella yli 10 000 vuotta sitten. Kaivauksissa on löytynyt esimerkiksi
57 000 kvartsilöytöä, mesoliittisia piiesineitä, kiviesineitä, palanutta luuta ja myöhäiskivikautista
nuorakeramiikkaa. (Valden 2009, 177; 180.)
Luhdanjoen lintutornin lähiympäristössä on ollut ainakin 10 kivikautista asuinpaikkaa. Alueella
on mielenkiintoinen historia, sillä siellä on ollut Luhdanjoen muinaisjärvi 11 000 vuotta sitten,
kun Yoldianmeren ranta vetäytyi Porvoonjokilaaksoa etelään. Järvi alkoi madaltua ja rehevöityä
ja katosi lopullisesti noin 1 500 vuotta sitten. Nykyään se on tulvaniitty. (Hovi 2005, 70.)
9.1.3 Nastola
Nastolassa sijaitsee rautakautisen kulttuurimaiseman ympäröimä Ruuhijärven kulttuuripolku,
jonka varrella sijaitsee myös esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä. Ruuhijärven Nuorisoseuran
läheltä on löydetty Ristimäen kalmisto, jonka arvioidaan olevan ristiretkiajalta (1050—
1150/1300) tai varhaiskristilliseltä ajalta peräisin. Vainajat oli haudattu polttamatta ja haudoista
on löytynyt mm. koruja ja työkaluja. Leikkolan uhrikalliot sijaitsevat Leikkolan tilan
mailla molemmin puolin tietä. Toinen on 50 m ja toinen 20 m pitkä. Suuremmassa kivessä on
havaittu 5 ja pienemmässä 4 kuppia. Kivien oletetaan olevan peräisin rautakauden loppujaksolta.
(Alvik 2002, 93—94.)
Nastolassa on useita muitakin muinaismuistokohteita. Kilpisaaren esihistoriallinen asuinpaikka
sijaitsee samannimisessä niemessä, joka on entinen saari. Asuinpaikalta on löytynyt kvartsikärki,
palanutta luuta sekä kivilaji- ja kvartsi-iskoksia. Linnakallio puolestaan on rautakautinen
muinaislinna Salajärven itärannalla. Muinaislinna sijaitsee 16 metriä korkean Linnakallion
päällä ja käsittää kivivallin jäännöksen. Skinnarin rautakautinen polttokenttäkalmisto sijaitsee
Ruuhijärven pohjoisosan länsirannalla niemessä. Sieltä on löytynyt mm. viikinkiaikaisen
rannerenkaan katkelma, tasavarsisolki ja muita esineitä. (Vaden 2009, 194; 200—201; 203.)
9.2 Perinnemaisemat
Perinnemaisemat ovat muodostuneet alkutuotannon tai muiden varhaisten elinkeinojen tai
niihin liittyvien toimintojen seurauksena. Perinnemaisema käsittää myös rakennetun perinneympäristön.
Perinnebiotoopit ovat puolestaan puhtaasti kulttuurin ja siihen liittyvän maankäytön
muokkaamia luonnontyyppejä, sisältäen mm. kasvillisuustyypit ja lajit. (Kiuru 2002,
3.)
Hovin (2000, 8-10) teoksessa esitellyn arvoluokituksen mukaan perinnemaisemat voidaan jakaa
valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin. Tärkeimpiä tekijöitä luokittelussa
on pitkään jatkunut perinteinen laidunnus tai niitto, joka on vaikuttanut kasvilli-