Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
48<br />
Hollola Lahti Nastola Yhteensä<br />
Perustettu 1865 1905<br />
Pinta-ala 531 km² 154,5 km² 324,2 km² 1009,7 km²<br />
Vesistöjä 68 km² 19,6 km² 38,7 km² 126,3 km²<br />
Naapurikunnat<br />
Asikkala, Kärkölä,<br />
Nastola, Orimattila<br />
Hollola, Nastola,<br />
Orimattila<br />
Asikkala, Heinola,<br />
Hollola, Iitti, Orimattila<br />
Asukasluku 21 747 (31.12.2008) 100 444 (30.6.2009) 15 048 (30.9.2009) 137 239<br />
Vapaa-ajan asuntoja 1 500 1 545<br />
Taulukko 1: Tilastotietoa Lahden seudusta. (Hollola, Lahden kaupunki 2009a, Maanmittauslaitos<br />
2009, Väestötietojärjestelmä 2009.)<br />
8.1 Maisema<br />
Lahti on eräs Päijät-Hämeen maisemarakenteen solmukohdista, sillä se sijaitsee Vesijärven,<br />
Porvoonjokilaakson ja I Salpausselän risteyskohdassa (Aarrevaara, Uronen & Vuorinen 2007,<br />
32). Lahden seutua halkovalla Salpausselällä on maisemallisten arvojen lisäksi myös tärkeä<br />
rooli pohjavesien muodostumisessa. Sen alueella on Suomen runsaimmat pohjavesivarat. Hollolan,<br />
Lahden ja Nastolan alue muodostaa monipuolisen maisemakokonaisuuden, joka koostuu<br />
Salpausselän eteläpuolisesta tasaisesta savipohjaisesta Porvoonjoen viljelyseudusta moreenija<br />
kalliomäkineen, vesiä jakavasta ja maisemaa hallitsevasta I Salpausselästä, Salpausselkien<br />
välisestä Vesijärven laaksosta tasaisine ranta-alueineen ja selänteineen sekä Nastolan järviseudusta,<br />
jonka tunnuspiirteitä ovat maisematekijöiden vaihtelevuus ja kallioperän ruhjoutuneisuus.<br />
(Aarrevaara ym. 2007, 40; 43—45.)<br />
8.2 Alueen historiaa<br />
Lahden seudulla on ollut asutusta jo noin 9 000 vuotta sitten. Muinainen Ancylusjärvi ulottui<br />
nykyistä Porvoonjoen uomaa pitkin Salpausselän etelärinteille saakka. Muinaisen järven rannalla<br />
sijaitsee Renkomäen Ristola, joka on koko Suomen vanhin tunnettu asuinpaikka. Ristolasta<br />
ja muista kiinteistä muinaisjäännöksistä kerrotaan lisää luvussa 9.1. Päijänteen kalaisat<br />
rannat ovat myös tarjonneet houkuttelevia asuinpaikkoja jo kivikaudesta asti, esimerkkinä<br />
Hollolan Okeroinen. Hollolasta kehittyi tärkeä keskus viikinkiajalla 800—1050 jKr. Suur-Hollola<br />
oli seudun emäpitäjä 1200-luvulla ja kattoi laajemman alueen kuin nykyinen Päijät-Häme.<br />
Hollolalla on näin ollen rikas historia ja asutuksella pitkät perinteet. Perinnehistoriallisesti<br />
arvokkaasta menneisyydestä kertovat lukuisat kiinteät muinaisjäännökset. Tärkeitä kohteita<br />
ovat esimerkiksi Hollolan keskiaikainen kivikirkko ja Kapatuosian linnavuori. Nastolan varhaisimmat<br />
asuinpaikat sijoittuvat esikeraamiselle ajalle 7 000—4 200 eKr. Esimerkkejä tämänai-
Change language