Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

59
Kallioperältään Lahden alue on monipuolista. Luoteisosassa on kvartsiittijakso, jonka eteläpuolella
kulkee laaja kvartsi- ja granodioriittialue. Vastaava alue kulkee myös Salpausselän
pohjoispuolella. Muuten pohjoispuoli on migmaattista kiillegneissiä. Sen läpi kulkee juovina
graniittia, migmatiittia ja amfiboliittia. Yleisin kivilaji on graniitti, josta koostuu koko kaupungin
Salpausselän eteläpuoleinen osa. (Haikonen 2000, 10—11.)
Maalajit voidaan jakaa kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Kivennäismaalajeista
Lahden pohjoispuolella esiintyy lähinnä moreenia. Se on syntynyt, kun jää on irrottanut ainesta
kalliosta ja murskannut sitä. Moreeniaineksen suurimmat kivet ovat jäätikön sulaessa jääneet
siirtolohkareiksi maisemaan. Niitä voi nähdä esimerkiksi Salpausselällä ja Levon hautausmaan
ympäristössä. Moreeni pidättää vettä ja on ravinteikasta, joten moreenimailla on
rehevämpää kasvillisuutta kuin harjuilla. Jäätikköjokien hieno aines on kulkeutunut virtauksien
mukana ja muodostanut eteläpuolisten kaupunginosien jopa kymmenien metrien paksuiset
savikot. Harjujen maa-aines on muodostunut, kun jäätikön railoon tai tunneliin on kerrostunut
ja lajittunut soraa ja hiekkaa. Eloperäiset maalajit ovat syntyneet jääkauden jälkeen kasvien
hajoamattomista jäännöksistä. Suoturvetta esiintyy esimerkiksi Linnaistensuolla ja Luhdanjoen
laaksossa. Kangasmetsissä on kangasturvetta, joka on enemmän hajonnutta ja ravinteikkaampaa
kuin suoturve. Kariniemen ja Mukkulan Ritamäen lehtometsien maalaji on lehtomulta,
mikä on pisimmälle hajonnutta ja ravinteikkainta. (Haikonen 2000, 11—13; Lahden seudun
ympäristöpalvelut 2009a.)
10.1.2 Muinaisrannat
Lahden seudun muinaisrannat ovat syntyneet noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö
oli häviämässä Lahden seudulta ja Salpausselkä muodostui. Itämeri oli tähän aikaan suuri järvi,
joka tunnetaan myös nimellä Baltian jääjärvi. Itämeri laski muutaman sadan vuoden kuluessa
valtameren tasoon, jolloin syntyi Yoldianmeri. Kun maa taas kohosi, muodostui tilapäinen
Ancylusjärvi. Ancylusjärven laskettua muodostui Itämeri, jonka nykyään tunnemme. (Haikonen
2000, 85.)
Muinaisrannat erottuvat paikoitellen hyvinkin selvästi. Baltian jääjärven aikaisia muinaisrantoja
löytyy esimerkiksi Tapanilassa ja Rautakankareella. Kaikki +112-115 metriä merenpinnasta
olevat tasot edustavat Yoldianmeren rantavyöhykkeitä, joita on paljon eri puolilla Lahden
seutua. Renkomäen Ristola lienee sijainnut muinaisen Ancylusjärven rannalla. (Haikonen
2000, 85.)