Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

56
suusrakenteeseen ja –lajistoon. Valtakunnallisesti arvokkailla (V) alueilla laidunnus tai niitto
on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti ainakin 50 vuoden ajan ja jatkuu edelleen.
Valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema voi myös olla lievästi lannoituksesta tai
maankäytöstä kärsinyt, jos perinnemaisemaluonne on pääosin säilynyt ja alueella on edelleen
valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja tai monimuotoinen tai harvinainen lajisto. Maakunnallisesti
arvokkaat perinnemaisemat (M+, M, M-) ovat lannoituksen tai ylilaidunnuksen seurauksena
muuttuneet, mutta uhanalaisia ja harvinaisia lajeja löytyy vielä kohtalaisen monipuolisesti.
Paikallisesti arvokkaita perinnemaisema-alueita (P+, P, P-) laidunnetaan tai niitetään edelleen,
mutta perinteisen kaltaista maankäyttöä ei enää esiinny ja monipuolinen kasvillisuus on
hajanaista.
Osa Lahden seudun perinnemaisemista on mahdollisesti 700—800 vuoden takaa peräisin, sillä
esimerkiksi tummatulikukka (Verbascum nigrum), nurmilaukka (Allium oleraceum) ja hoikkaängelmä
(Thalictrum simplex) ovat rautakautisia lajeja. Perinnebiotooppien tila heikentyy
koko ajan umpeenkasvun ja rehevöitymisen takia, ja etenkin kedot ja tuoreet niityt ovat vaarassa.
Perinnebiotoopit tarvitsevat säännöllistä hoitoa ja kunnostusta. Hoitomenetelmiä ovat
mm. laidunnus ja niitto sekä puuston poisto. Päijät-Hämeen alueella esiintyviä perinnemaisematyyppejä
ovat kalliokedot ja kedot, tuoreet ja kosteat niityt, tulvaniityt, järvenrantaniityt,
haat, metsälaitumet ja kaskimetsät. Liitteessä 7 on luetteloitu Lahden seudun valtakunnallisesti
tai maakunnallisesti merkittävimmät perinnebiotoopit, joita Hollolassa on 4, Lahdessa
3 ja Nastolassa 1. (Hovi 2000, 14—15; 22; 34.)
9.3 Rakennettu kulttuuriympäristö
Lahden seudulla on paljon eri aikakausilta peräisin olevaa rakennettua ympäristöä, jolla on
esimerkiksi historiallista tai arkkitehtuurillista arvoa. Tässä luvussa kerrotaan Hollolan, Lahden
ja Nastolan valtakunnallisesti arvokkaiksi määritellyistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
Liitteessä 8 näkyy arvokkaiden rakennuskohteiden sijainnit.
9.3.1 Hollola
Valtakunnallisesti arvokas Hollolan kirkonkylän kulttuurimaisema on kokonaisuus, joka on
rakentunut keskiaikaisen harmaakivikirkon ympärille. Ilme on peräisin pääosin 1900-luvun
alusta. Kulttuurimaisema pitää sisällään sekä sakraalin, maallisen hallinnon että kaupan rakennukset.
Vuonna 1902 valmistunut pitäjäntupa on yksi Suomen vanhimmista kunnallishallinnon
rakennuksista. Sen viereen ovat sijoittuneet vanha kauppa sekä lukkarin ja apteekkarin
talot. Kaupan ja kunnantuvan välissä on alkuperäisessä tilassa säilynyt kioski 50-luvulta. Kirkosta
länteen sijaitsevat lainajyvästö ja Hollolan kotiseutumuseon talomuseoalue. Idässä olevan
pappilan ulkoasu on 1850-luvulta. (Wager 2006, 50—51.)