Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

42
6.3.1 Päijänteen biosfäärialue
Hankkeen tiimoilta on tehty selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä.
Selvityksen on ollut tarkoitus varmistaa, että biosfäärialueelta vaadittavat kriteerit täyttyvät
ja samalla pohtia mahdollista biosfäärialuetoimintaa. Ehdotus mahdollisesti perustettavan
biosfäärialueen rajoista, toiminnasta ja mahdollisuuksista toimii pohjana keskustelulle. Suunnittelusta
vastaavat työryhmät toimivat Jyväskylässä. (Uusitalo, Kellomäki & Vääriskoski-
Kaukanen 2008, 5.)
Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi, pinta-alaltaan 1 080 km². Se sijaitsee Päijät-Hämeen
ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Vuoden 2007 lopulla koko biosfäärialueen kuntien yhteenlaskettu
asukasluku on ollut 311 310. Suurimpia kaupunkeja ovat Jyväskylä ja Lahti. (Uusitalo
ym. 2008, 18.)
Tässä vaiheessa biosfäärialueen suunnittelua erilaisia toteutusmalleja on vielä useita. Rajaukselle
on olemassa kaksi vaihtoehtoa. Kuntarajaus menisi Päijänteen rantakuntien ulkorajojen
mukaisesti. Lähivaluma-alueisiin perustuva rajaus olisi suppeampi, ja käsittäisi ne alueet joista
vesi valuu suoraan järveen pintavaluntana tai ojia ja puroja myöten. Kuntarajauksen mukainen
biosfäärialue kattaisi noin 860 000 hehtaarin alueen, kun taas lähivaluma-alueiden
mukainen rajaus olisi 310 000 hehtaaria. (Uusitalo ym. 2008, 42—43, 47.)
Päijänteen biosfäärialueen ydinalueeksi on kaavailtu alueen kolmea kansallispuistoa sekä
muita perustettuja luonnonsuojelualueita. Leivonmäen kansallispuisto sijaitsee Joutsassa,
Isojärven kansallispuisto Kuhmoisissa ja Päijänteen kansallispuisto Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen
kuntien alueella. Vaihettumisvyöhyke muodostuisi kevyemmin suojelluista, esimerkiksi
vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain, maa-aineslain, koskiensuojelulain tai metsälain nojalla
suojelluista alueista. Yhteistoiminta-alue kattaisi loput alueesta, valitun rajauksen mukaisesti.
(Uusitalo ym. 2008, 22, 47.)
Hallinnointimalleista on olemassa useita vaihtoehtoja. Hallinnointi voisi olla kuntien yhteistyöhön
pohjautuvaa, valtion viranomaisiin pohjautuvaa tai säätiön vastuulla. Kaikissa tapauksissa
keskeistä on organisaatioiden kuten kuntien, maakuntien liittojen, ympäristökeskusten,
metsähallituksen, TE-keskusten ja muiden sidosryhmien mukanaolo. (Uusitalo ym. 2008, 49.)
Biosfäärialue toisi uusia mahdollisuuksia Päijänteen ympäristössä eri osa-alueilla. Keski-
Suomen ympäristökeskuksen teettämän selvityksen mukaan luonto- ja kulttuurimatkailuun
sekä luonnon virkistyskäyttöön liittyvä visio on, että esteetön Päijänne ympäristöineen tarjoaa
laadukkaita ja ympäristövastuullisesti toteutettuja vapaa-ajan ja virkistyskäytön kohteita
asukkaille ja luontomatkailuun. Ammatti- ja virkistyskalastuksen ja kalastusmatkailun edistä-