Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

38
6.2 Pohjois-Karjalan biosfäärialue
Pohjois-Karjalan biosfäärialue on nimetty vuonna 1992 ja se oli Suomen ensimmäinen biosfäärialue.
Pohjois-Karjalan biosfäärialueen maastoa ja maisemaa kuvaa tasaisuus, jota rikkovat
muutamat vaarat. Jääkauden sulamisesta aiheutuneet muodostumat, suot, turvemaat ja järvet
ovat tyypillistä maisemaa. Aluetta halkovan havumetsävyöhykkeen joukosta löytyy suometsiä.
(Pohjois-Karjalan biosfäärialue 2009a.)
Biosfäärialue sijaitsee Ilomantsin ja Lieksan kuntien alueella. Vuonna 2008 aluetta päätettiin
laajentaa kuntien ja keskeisten toimijoiden aloitteesta. Tapahtuneen laajennuksen johdosta
myös Joensuun kaupunki tuli mukaan biosfääritoimintaan Tuupovaaran alueen kautta (kuva
6). Pohjois-Karjalan biosfäärialueen ydinalue muodostuu Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistoista,
Koivunsuon luonnonpuistosta sekä Kesonsuon yksityisestä soidensuojelualueesta.
Uuden rajauksen myötä ydinalueiksi liitettiin Kolin kansallispuisto ja Ruunaan alue, jolloin
suojelualueiden pinta-alaksi tuli 47 700 ha. Patvinsuo on eteläisen Suomen laajin kansallispuisto
(10 000 ha) ja kansainvälisesti merkittävä soiden suojelualue. Kesonsuon luonnonpuisto
on eräs aapasoiden linnuston merkittävimmistä pesimispaikoista ja samalla muuttolintujen
levähdyspaikka. (Hokkanen 2009, Pohjois-Karjalan biosfäärialue 2009a.)
Kuva 6: Pohjois-Karjalan biosfäärialueen rajat ovat nykyään laajan vaihtoehdon mukaiset.
(Hokkanen 2009.)