Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

69
ropaea), päästäiset ja lepakot. Siilikantaa ovat vähentäneet liikenne, ympäristömyrkyt, rastasverkot
sekä suoja- ja talvehtimispaikkojen puute. Metsäpäästäinen (Sorex araneus) on lähes
kaikkien paikkojen laji, lisäksi tavataan rauhoitettua vesipäästäistä (Neomys fodiens) ja
vaivaispäästäistä (Sorex minutus). Maamyyrä on yleinen metsissä ja puutarhoissa. (Lahden
seudun ympäristöpalvelut 2009k.)
Vuoden 2003 lepakkoselvityksen mukaan lepakoita esiintyy eniten Mukkulan-Kilpiäisten ja
Kariniemen alueella. Kaupungin keskiosassa on myös omia keskittymiä, samoin Levon hautausmaalla.
Pohjanlepakko (Eptesicus nilssoni) on tavallisin laji. Lisäksi esiintyy isoviiksisiippoja
(Myotis brandtii), viiksisiippoja (Myotis mystacinus) ja vesisiippoja (Myotis daubentoni). Muiden
lajien esiintyminen on epävarmaa. (Lahden seudun ympäristöpalvelut 2009k.)
Jyrsijälajeissa kantojen vaihtelu on yleistä. Peltomyyrät (Microtus agrestis), metsämyyrät
(Myodes glareolus) ja vesimyyrät (Arvicola terrestris) ovat yleisiä. Harvinaisista pikkunisäkkäistä
Lahdessa tavataan koivuhiirtä (Sicista betulina). Hiiristä tavanomaisia lajeja ovat metsähiiri
(Apodemus flavicollis), vaivaishiiri (Micromys minutus) ja kotihiiri (Mus musculus), joka
elää ihmisasumuksissa. Piisami (Ondatra zibethicus) asustaa järvissä ja Porvoonjoessa. Liitooraviin
liittyvän selvityksen yhteydessä vuonna 2002—2003 löytyi parikymmentä lajin asuinpaikkaa.
Liito-orava (Pteromys volans) on vaarantunut laji. Se kuuluu EU:n luontodirektiivin IIliitteen
erityissuojeltaviin lajeihin. Suomi on EU-maista ainoa, missä liito-oravia elää merkittäviä
määriä. (Lahden seudun ympäristöpalvelut 2009k.)
Petoeläimet elävät yleensä rakennetun kaupungin ulkopuolella maaseutuympäristöissä. Näätäeläimistä
etenkin lumikko (Mustela nivalis) ja kärppä (Mustela erminea) ovat yleisiä, mutta
myös näätiä (Martes martes) ja minkkejä (Neovison vison) esiintyy runsaasti. Hilleri (Mustela
putorius) on oletettavasti kadonnut Lahdesta. Mäyriä (Meles meles) tavataan harvakseltaan.
Saukoille (Lutra lutra) ei löydy sopivia elinympäristöjä, eli virtaavaa vettä. Niitä kuitenkin
vierailee esimerkiksi Porvoonjoella. Supikoiran ohella (Nyctereutes procyonoides) kettu (Vulpes
vulpes) on yleinen ja saattaa näkyä jopa omakotialueiden liepeillä. Ilveksistä (Lynx lynx)
ja karhuista (Ursus arctos) on tehty useita havaintoja ympäristökunnissa ja jopa Lahden rajojen
sisällä. Hirviä (Alces alces) elää kaikissa Lahden metsissä. Valkohäntäpeura (Odocoileus
virginianus) on menestynyt hyvin, uusin tulokas on Ruotsin kautta luonnollisesti levinnyt metsäkauris
(Capreolus capreolus). (Lahden seudun ympäristöpalvelut 2009k.)
10.5 Luonnonsuojelualueet Lahden seudulla
Lahden seudulla on useita luonnonsuojelualueita, jotka voisivat toimia biosfäärialueen ydinalueina.
Liitteessä 10 on taulukoitu merkittävimmät alueet erityispiirteineen. Natura 2000 –
verkostoon kuuluvia luonnonsuojelualueita on Hollolassa yhteensä 1 416 ha ja Lahdessa 217