Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
71<br />
puumetsiä missä kasvaa lehmuksia. (Aarrevaara, Uronen & Vuorinen, 45; Päijät-Hämeen liitto<br />
2006.)<br />
11 Lahden seudun biosfäärialue<br />
Urbaanien biosfäärialueiden perustaminen on aiheuttanut paljon keskustelua, sillä niiden on<br />
katsottu olevan ristiriidassa biosfäärialueiden luonnonsuojelutoiminnon kanssa. Nykymaailmassa<br />
vallitsee kuitenkin vahva kaupungistumisen trendi, jonka myötä on kiinnitetty huomiota<br />
kaupunkien merkittävään asemaan <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> edistämisessä. Nykyisessä MAB –<br />
ohjelman strategiassa, Madridin toimintasuunnitelmassa, kaupunkimaiset biosfäärialueet on<br />
noteerattu tärkeiksi <strong>kestävän</strong> kaupunkisuunnittelun työvälineiksi ja toivotettu tervetulleiksi<br />
biosfäärialueiden joukkoon. Jopa suurkaupungit, kuten Rooma, ovat tutkineet mahdollisuuksiaan<br />
urbaanin biosfäärialueen perustamiseksi. (Dogsé 2004, 13—14.)<br />
Dogsé (2004, 15—16) on määritellyt urbaanin biosfäärialueen seuraavasti: ”Urbaanille biosfäärialueelle<br />
on ominaista tärkeiden kaupunkimaisten alueiden sijainti sen rajojen sisällä tai<br />
läheisyydessä, joilla luonnonympäristö sekä sosioekonominen ja kulttuurillinen ympäristö ovat<br />
kaupungistumisen muokkaamia, ja jonka perustamisella ja hallinnoinnilla on pyritty vähentämään<br />
näitä vaikutuksia ja lisäämään alueellista kestävyyttä.” Lahden seudun mahdollisen<br />
biosfäärialueen voidaan määritellä kuuluvan tällaisiin urbaaneihin biosfäärialueisiin.<br />
11.1 Hallintomalli ja rahoitus<br />
<strong>Biosfäärialue</strong>ella tulee olla koordinaattori, joka huolehtii biosfäärialueen yleishallinnosta ja<br />
toiminnan koordinoinnista. Koordinaattorin taakse tarvitaan vahva joukko taustaorganisaatioita,<br />
joita Lahden seudulla ovat mm. kunnat, maakuntaliitto, ympäristökeskus, Metsähallitus,<br />
TE-keskus ja seudun ympäristöalan toimijat. <strong>Biosfäärialue</strong>ella toimivia hallintoelimiä ovat<br />
biosfäärialuekoordinaattori, hallitus tai johtokunta. Lisäksi tarvitaan neuvottelukunta tai hallintoneuvosto.<br />
Toimintalähtöisten työryhmien mukanaolo on myös tärkeää. (Uusitalo ym.<br />
2008, 49—50.)<br />
<strong>Biosfäärialue</strong>en hallintomallista on periaatteessa olemassa neljä erilaista vaihtoehtoa, joita<br />
ovat kuntien yhteistyöhön, valtion viranomaisiin, säätiöön tai taloudelliseen yhdistykseen<br />
pohjautuva hallintomalli. Kuntien yhteistyöhön perustuvassa mallissa rahoituksesta vastaa<br />
isäntäkunta tai kuntien perustama yhdistys. Hallintomalli on riippuvainen kunnan resursseista,<br />
jotka eivät esimerkiksi taantuma-aikoina välttämättä ole taattuja. Valtion viranomaisiin pohjautuvassa<br />
mallissa hallintokuluista, koordinaatiosta, tiedotuksesta ja ympäristökasvatuksesta<br />
vastaa sopiva viranomainen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan biosfäärialueella alueellinen ympäristökeskus<br />
on vastuussa oleva viranomainen. (Uusitalo ym. 2008, 49—50.).
Change language