Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
34<br />
vät kriteerin helposti, eikä ollut tarvetta perustaa uusia luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavia<br />
alueita. (Ympäristöministeriö 1989, 16.)<br />
<strong>Biosfäärialue</strong>hankkeiden onnistumiseen vaaditaan alueen asukkaiden tuki. Ensimmäinen askel<br />
olikin paikallisten tahojen tuen hankkiminen. <strong>Biosfäärialue</strong>toimikunta hankki esimerkiksi yliopistoilta<br />
ja kunnilta lausunnot, jotka toimitettiin lääninhallituksiin. Kun työryhmä pohti lopullista<br />
biosfäärialueiden määrää, päädyttiin kahteen. Merellinen ja maallinen alue ovat niin<br />
poikkeavia toisistaan, ettei esimerkiksi merensaariston tutkimustuloksia voitaisi soveltaa sisämaan<br />
metsäisillä alueilla, joita Suomessa paljon on. Koska kyseessä oli perustamishetkellä<br />
muuttotappioalueet joilla ei ole suurempia kuntakeskuksia, yhdeksi biosfäärialueiden päätavoitteeksi<br />
tuli alueiden elinvoimaisuuden säilyttäminen. (Ympäristöministeriö 1989, 17—19.)<br />
Suomen MAB -komitea toimii Suomen Akatemian ympäristötieteellisen toimikunnan alaisena<br />
jaostona. <strong>Biosfäärialue</strong>en statuksen hakeminen etenee siten, että ensin kansallinen MAB -<br />
komitea tekee hakemuksen ja lähettää sen sihteeristölle Pariisiin. Asiantuntijaryhmä tekee<br />
hakemuksesta lausunnon ja kannanoton, joiden perusteella MAB -neuvosto tekee varsinaisen<br />
päätöksen ja ilmoittaa sen kansalliselle MAB -toimikunnalle. (Ympäristöministeriö 1989, 10—<br />
11.)<br />
Toiminnassa edettiin niin, että molemmille tuleville biosfäärialueille palkattiin suunnittelijat,<br />
joiden tehtävänä oli esimerkiksi tutkimusten rahoituksen selvittäminen ja tutkimusohjelman<br />
laatiminen. <strong>Biosfäärialue</strong>iden yhteistoimintaryhmät eli neuvottelukunnat jaettiin yhteistoiminta-<br />
ja tutkimusjaostoihin. Edustettuna Suomen biosfäärialueilla on ainakin paikallinen<br />
väestö, sijaintikunta, maakuntaliitto, lääninhallitus, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö,<br />
Metsähallitus, opetusministeriö ja Suomen Akatemia sekä yliopistot Turussa ja<br />
Joensuussa. <strong>Biosfäärialue</strong>illa on muodostettu ohjausryhmä, joka vastaa esimerkiksi yhteydenpidosta<br />
paikallisen väestön ja seudullisen tason viranomaisten kanssa, biosfäärialuehankkeesta<br />
tiedottamisesta sekä yhteistoiminta-alueen <strong>kehityksen</strong> edistämisestä. <strong>Biosfäärialue</strong>en perustaminen<br />
ei välttämättä vaadi minkäänlaisia investointikustannuksia. Ympäristöministeriö<br />
on tähän mennessä ollut ensisijainen rahoittaja, sillä biosfäärialueet kuuluvat sen toimialaan.<br />
Muiksi rahoituslähteiksi hankkeen alussa kaavailtiin ainakin maa- ja metsätalousministeriötä,<br />
maakuntaliittoa, Suomen Akatemiaa ja kansallista MAB -toimikuntaa. (Ympäristöministeriö<br />
1989, 34—37, Bonnevier 2009.)<br />
6.1 Saaristomeren biosfäärialue<br />
Saaristomeren biosfäärialue on perustettu vuonna 1994. Alueeseen kuuluu Houtskarin kunta ja<br />
osia Dragsfjärdin, Korppoon ja Nauvon kunnista (kuva 5). Pinta-alaltaan biosfäärialue on noin<br />
4 200 km², siitä 90 % on vesialueita. Alueen noin 1 200 asukkaasta valtaosa, suunnilleen 80 %,
Change language