Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
66<br />
tavista viljelykäytännöistä. Ulkoisen kuormituksen vähentämiseen pyritään myös kosteikkojen<br />
ja laskeutusaltaiden rakentamisella kannattaviin kohteisiin ja maatalouden ympäristötuen<br />
suojavyöhykesopimusten lisäämisellä. Järven sisäistä kuormitusta on tavoitteena vähentää<br />
Enonselällä ja hapetuskokeilua laajennetaan selän suuriin syvänteisiin. Laitteiden avulla kuljetetaan<br />
hapellista vettä pohjan hapettomaan veteen ja ilmastusta jatketaan useita vuosia.<br />
Kunnostustoimia arvioivaa ja suuntaavaa tutkimusta tuetaan esimerkiksi hapetuksen vaikutuksia<br />
arvioimalla ja monitoroimalla. Pienistä yksiköistä koostuvan kosteikko- ja laskeutusallasketjujen<br />
vaikuttavuutta arvioidaan. Tilaltaan merkittävästi heikentyneitä pienjärviä (erityisesti<br />
Alasenjärvi, Työtjärvi ja Hahmajärvi) aletaan kunnostaa. Tavoitteena on myös riittävän<br />
seurannan ylläpitäminen. Seurantaa lisätään automaattiseurannoin ja 4-5 kertaa vuodessa<br />
otetaan vesinäytteet. Tarkoituksena on lisäksi laatia opetuspaketti koululaisille liittyen ympäristöön<br />
ja Vesijärveen. (Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 2009.)<br />
Vesijärvisäätiö rahoittaa Vesijärviohjelmaa ja hankkii sille ulkopuolista lisärahoitusta. Vesijärvisäätiö<br />
seuraa ohjelman toteuttamisen etenemistä ja osallistuu aktiivisesti tiedotus- ja valistustoimintaan<br />
sekä verkostoitumisen tukemiseen. Toimenpiteitä toteuttavat mm. Lahden<br />
seudun ympäristöpalvelut, Päijät-Hämeen kalatalouskeskus sekä Vesijärven ja Nastolan kalastusalueet.<br />
Tutkimuksesta huolehtivat yliopistot ja tutkimuslaitokset, kuten Suomen<br />
ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Maatalouden<br />
taloudellinen tutkimuskeskus. (Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 2009.)<br />
10.4 Eläimet<br />
10.4.1 Selkärangattomat<br />
Lahdessa useista selkärangattomien ryhmistä on vain hajatietoja. Suurperhosia ja sudenkorentoja<br />
on havainnoitu enemmän. Viime aikoina Lahden alueella on tavattu useita uhanalaisia ja<br />
silmälläpidettäviä harvinaisia perhosia, esimerkiksi lustehitukoi (Elachista subocellea), lehmuspikkumittari<br />
(Eupithecia egenaria), kaunokirjokoi (Heinemannia laspeyrella), kirjojuuriyökkönen<br />
(Apamea pabulatricula) ja vyöneilikkayökkonen (Hadena compta). Linnaistensuo on<br />
merkittävä suoperhosten elinympäristö. Siellä on tavattu 36 lajia kaikista Etelä-Suomen 51<br />
lajista. Harvinaisia lajeja ovat suontarhayökkönen (Lacanobia (Mamestra), rämelehtimittari<br />
(Scopula virgulata) ja muurainhopeatäplä (Boloria freija). (Lahden seudun ympäristöpalvelut<br />
2009i.)<br />
Vesistöissä ja kosteikoissa elää useita korentolajeja, joista uhanalaisia tai harvinaisia ovat<br />
lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis), sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons) ja<br />
täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis). Vuonna 2002 tehdyssä selvityksessä Ritamäen<br />
luonnonsuojelualueelta löytyi harvinaisia kuoriaisia. Yksi lajeista oli uhanalainen ja kaksi sil-
Change language