Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

65
tärkeästä roolista rehevöitymisprosessissa. Särjen oleellinen rooli selvitettiin kokeiden avulla.
Särkikaloja tehokalastettiin yli 500 000 kg lyhyen ajan sisään, jotta vaikutus näkyisi veden
laadussa. 90-luvun alkuun mennessä veden laatu oli parantunut Enonselällä 60-luvun tasolle.
Suojelu- ja hoitotoimet ovat auttaneet selviytymään haitallisista sinilevien massaesiintymistä.
(Tuominen & Kolunen 1992, 18; 22.)
10.3.2 Vesijärven biomanipulaatio
Vesijärven tila vielä 80-luvun puolivälissä oli huono, eikä Enonselän hapettaminen tehonnut
toivotusti laajoihin sinileväkukintoihin. Päätettiin kokeilla biomanipulaatiota, eli ravintoverkon
rakenteen muuttamista. Ulkoisen kuormituksen loputtua järven sisäinen kuormitus voi
vielä jatkua. Särkikalat lisääntyvät, mutta kirkasta ja runsashappista vettä vaativat lajit, esimerkiksi
lohikalat, vähenevät. Runsas särkikalasto ruokkii edelleen sisäistä kuormitusta. Ne
ruokailevat pohjalla ja tuovat kierrosta poistuneet ravinteet taas takaisin kiertoon. Ne myös
syövät eläinplanktonia, joka käyttää levää ravinnokseen. Särkiä, salakoita ja kuoreita troolaamalla
vesikirppujen ja muun kasviplanktonia laiduntavan eläinplanktonin määrä saatiin
kasvuun ja koko suurenemaan. (Tuominen & Kolunen 1992, 79; 82.)
Biomanipulaatiota toteutettiin myös petokalaistutusten avulla. Esimerkiksi kuhaa istuttamalla
pyritään pitämään särkikalakannat kurissa tehokalastuksen päätyttyäkin. Vesijärvellä biomanipulaatio
todettiin toimivaksi perinteisten vesiensuojelumenetelmien täydennyskeinoksi.
Biomanipulaatiota puolestaan täydennettiin ruovikoita niittämällä. Toimenpiteellä pyrittiin
helpottamaan rantojen virkistyskäyttöä sekä parantamaan kalojen ja lintujen elinympäristöjä.
Niitot tehtiin kolme viikkoa juhannuksen jälkeen vuosina 1992—94. Kunnostushankkeessa niitettiin
ruovikoita noin 30 ha vuosittain. (Tuominen & Kolunen 1992, 88; 91—92; Sammalkorpi
1995, 47—48.)
10.3.3 Nykytilanne
Tällä hetkellä Vesijärveä hoidetaan Vesijärviohjelman puitteissa. Tavoitteena on parantaa ja
ylläpitää Vesijärven ja Lahden seudun pienempien järvien tilaa erilaisin vesienhoitotoimenpitein
ja tutkimuksin. Ohjelman ovat laatineet Vesijärvisäätiö ja Lahden seudun ympäristöpalvelut.
Vuosille 2009—2011 on varattu noin 1 miljoonan euron vuosibudjetti. Rahoittajia ovat
Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Lahti Aqua, Lahti Energia sekä muutamat elinkeinoelämän
tahot. (Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 2009.)
Vesijärviohjelmalla on useita eri tavoitteita. Tiedotuksen avulla pyritään valistamaan hajaasutuksen
käsittelemättömien jätevesien vaikutuksista Vesijärveen. Asukkaita ohjeistetaan
erilaisista jätevesiratkaisuista ja viljelijöille annetaan neuvontaa vähemmän vesistöä kuormit-