Biosfäärialue kestävän kehityksen edistäjänä ... - EcoRegion

70
ha. Natura 2000 –alueet on tässä työssä esitetty ensisijaisiksi biosfäärialueen ydinalueiksi (ks.
luku 11.2).
Hollolassa sijaitsee peräti kuusi Natura 2000 –verkoston suojelualuetta, joita ovat Kivijärvi,
Kotajärvi, Kutajärvi, Pähkinäkukkula, Riihikallio-Pilkanmäki ja Tiirismaa. Uhanalainen liitoorava
elää kahdella alueista. Lintudirektiivin I lajit ovat sellaisia, joiden suojeluun tulee kiinnittää
erityistä huomiota. Kyseisiä lajeja esiintyy kolmella alueista. Kutajärven yli 1 000 ha:n
kokoinen suojelualue on kansallisesti arvokas lintuvesialue, jolla esiintyy uhanalaisia kasvilajeja
ja yhdeksän lintudirektiivin lajia. Kutajärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan
ja se on ehdotettu liitettäväksi RAMSAR -kosteikkoalueisiin. Tiirismaa on valtakunnallisesti
arvokas luontotyyppikokonaisuus, joka koostuu lehdoista, soista ja kallioalueesta.
Siellä sijaitsee Etelä-Suomen korkein kohta, 222,6 metriä. (Hämeen ympäristökeskus
2007a, Hämeen ympäristökeskus 2007b.)
Lahden alueella sijaitsee kaksi Natura 2000 –aluetta, Linnaistensuo ja Pesäkallio. Linnaistensuon
merkittävyys perustuu sen suoluonnon edustavuuteen, pinta-alaltaan suojelualue on noin
200 ha. Linnaistensuolla esiintyy yhteensä 22 suotyyppiä, joista 15 ovat luonnontilaisia. Yleisin
tyyppi on keidasräme. Alueella elää uhanalaisia perhosia sekä liito-orava. Pesäkallion alueeseen
kuuluu 71 ha:n luonnonsuojelualue, joka edustaa erilaisia metsä- ja suotyyppejä. Alue
on hyvin monimuotoista, metsien vaihdellessa mäntykasvuisista kalliometsistä reheviin lehtoihin
sekä erilaisiin soihin. (Lahden seudun ympäristöpalvelut 2009l, Lahden seudun ympäristöpalvelut
2009m.)
Luhdanjoki on osa Porvoonjoen pääuomaa ja koostuu tulvatasanteista ja jyrkistä kallioista.
Luonnonsuojelullisten arvojen lisäksi alueella on merkitystä perinnebiotooppien esiintymispaikkana.
Muita luonnonsuojelualueita ovat Kilpiäistenpohja, Kilpiäisten tikkametsä, Ritamäki,
Häränsilmä ja Sydänkangas. Näistä Kilpiäistenpohja koostuu Vesijärven rantaluhdista, kun
Kilpiäisten tikkametsä ja Ritamäki puolestaan edustavat lehtoalueita. Häränsilmä on suppalampi
ja Sydänkankaalla kasvaa rauhoitettuja kangasvuokkoja. (Lahden seudun ympäristöpalvelut
2009n.)
Nastolan järviseutu on yksi Päijät-Hämeen maisematyypeistä. Se sijaitsee Salpausselkien välissä
ja on maisematekijöiltään hyvin vaihtelevaa. Jääkausi on muodostanut mm. laaksopainanteita
ja harjanteita, itäosassa on pitkittäissuuntaisia järviä. Nastolasta löytyy maisemaja
luontoarvoltaan arvokkaita kohteita. Luonnonsuojelualueet ovat tyypillisesti pienikokoisia
ja yksityisessä omistuksessa. Esimerkkeinä voisi mainita Ventuksen ja Hirvilammin maakunnallisesti
arvokkaan latvajärven, jolla on merkittävä lintukanta tai Sammalsuon tikka-alueen.
Useissa kohteissa kasvaa pähkinälehtoa, jaloja lehtipuita ja iäkästä metsää tai ne ovat jalo-