Download. - Firstbeat

sa olosuhteissa kuin koskaan ja nauttivat enemmän vapaa-aikaa kuin ikinä, mutta silti työhyvinvointi
huononee. (Blom 2009, 8; Viluksela 2010, 246.)
Monella suomalaisella työpaikalla voidaan huonosti. Työssä jaksamisen ongelmat koskettavat
niin nuoria kuin ikääntyneitäkin työntekijöitä. Vaikeuksia esiintyy modernissa tietotyössä,
perinteisemmillä palvelualoilla sekä teollisuudessa. Väsymys vaivaa sekä fyysisesti raskaissa
että kevyissä töissä. Huolimatta siitä, että yksitoikkoinen työ on monella työpaikalla muuttunut
monipuoliseksi työksi, työssä uupuminen on vain lisääntynyt. On paradoksaalista, että
maassa, jossa on jo pitkään vaikuttanut yksi maailman kehittyneimmistä ja kattavimmista
työterveys- ja kuntoutusjärjestelmistä, on myös korkeat työkyvyttömyyseläkeluvut ja vakavalta
näyttävä työuupumusongelma. (Paso ym. 2005, 15.)
Suomessa tehtyjen työolotutkimusten mukaan kiire ja epävarmuus ovat lisääntyneet 1980-
luvun lopulta lähtien. Myös työn ja vapaa-ajan suhde on hämärtynyt. Kun työpaikoilla lisäksi
korostetaan yksilöllistä työsuoritusta ja kilpailu lisääntyy, sosiaaliset suhteet ja yhteistyö kärsivät.
Kiire, henkilöstön riittämättömyys, epävarmuus tulevaisuudesta ja avoimuuden puute
ovat lisääntyneet varsinkin julkisella sektorilla. Valtiolla työskentelevät kokevat nyt aiempaa
useammin, että henkilöstöä on liian vähän työtehtäviin nähden. Myös työilmapiirin avoimuus
ja kannustavuus ovat vähentyneet. (Lehto & Sutela 2008.) Työuran epävakaus toistuvine pätkätöineen
ja määräaikaisuuksineen, työttömyysjaksoineen sekä työpaikan vaihdoksineen ja
näihin liittyvä niukka toimeentulo ovat niin ikään haitallisia yksilön hyvinvoinnille (Hakanen
2004, 97). Toisaalta Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan mielestä työelämän kehitys ei ole
lainkaan niin huonoa, kuin julkisessa keskustelussa väitetään, eivätkä työolot 2000-luvulla ole
heikentyneet. Etenkin pienissä yrityksissä työntekijät nauttivat päivittäisistä työtehtävistään ja
suhteet johtoon ja esimiehiin ovat hyvät. (Herrala 2011.)
Mäkitalo ja Paso (2008, 11–16) arvioivat oleellisen työelämän muutoksen liittyvän tuotantoja
palvelukonseptien muutokseen. Se tarkoittaa uuden teknologian käyttöönottoa työssä, uuden
organisaation lanseerausta, tuotevalikoiman uudistusta tai myynnin kasvattamista, jolloin
vaikutus on merkittävä satojen tuhansien tai miljoonien työntekijöiden kannalta. Muutokset
voivat johtua talouden, teknologioiden tai ihmisten tarpeiden muutoksista, jolloin yritykset ja
työpaikat joutuvat tarkastelemaan, mitä ja kenelle ne tuottavat sekä miten tuotanto tapahtuu.
Uuden toimintamallin tai teknologian käyttöönotto merkitsee lähes poikkeuksetta työn sujuvuutta
häiritseviä prosesseja, jotka aiheuttavat runsaasti ylimääräistä työtä ja kuormittumista
pitkään. Nämä muutokset selittävät laajalle levinnyttä työn henkisen kuormittavuuden lisään-
21