Download. - Firstbeat

vittiin matkailualan työntekijöiden hyvinvointianalyysimittausten järjestämisestä syksyllä,
joihin osallistuikin sekä matkailualan yrittäjiä että työntekijöitä.
Hankkeen aikana tehdyt mittaukset matkailualan toimijoille antoivat omakohtaista tietoa hyvinvointipalvelusta
juuri niille henkilöille, jotka ovat työkseen tekemisissä matkailijoiden
kanssa. Käytännössä tuote myytiin ensin henkilökunnalle (Albanese & Boedeker 2003, 187).
Alan yrittäjien oli helpompi lähteä suunnittelemaan tuotetta, kun heillä oli siitä kokemusta.
On tärkeää, että lomakohteessa työskentelevät yrittäjät ja työntekijät omaavat kokemuksellista
tietoa asiakkaille tarjolla olevista tai tarjolle tulevista tuotteista. Näin he pystyvät antamaan
niistä perusinformaatiota potentiaalisille asiakkaille ja parhaimmassa tapauksessa he voivat
vaikuttaa asiakkaan myönteiseen ostopäätökseen.
Ensimmäisiin firstbeat-mittauksiin alkuvuodesta 2009 osallistuneille kuntalaisille järjestettiin
saman vuoden syksyllä hyvinvointikurssi, jonka osallistujat olivat kaikki naisia. Kurssi pidettiin
kolmen kuukauden pituisena iltakurssina, jossa kokoonnuttiin kerran viikossa. Kurssilla
pidettiin luentoja ja esittelyjä kurssilaisten toivomista aiheista, joista useimmat käsittelivät
naisen elämää. Ryhmäläiset olivat toistensa tukena ja vaihtoivat aktiivisesti kokemuksia pyrkiessään
tekemään muutoksia elämäntavoissaan. Tämä nostaa esiin ryhmän merkityksen kokemusten
jakamisessa sekä sosiaalisen todellisuuden rakentamisessa (Jänkälä ym. 2010, 45).
Hyvinvointikurssin vaikutuksia tutkinut Alapoikela (2010, 2) toteaa kurssilla olleen vaikutusta
osallistujien hyvinvointiin, sillä mittausten avulla oli saatu konkreettista tietoa omasta terveydestä
ja fyysisestä kunnosta. Lisäksi kurssi antoi mahdollisuuden kiinnittää huomiota
omassa hyvinvoinnissa koettuihin puutteisiin ja siten asettaa itselle sopivia tavoitteita sen parantamiseksi.
Osa tavoitteista pystyttiin saavuttamaan jo kurssin aikana. Kurssille osallistuneiden
usko elämäntapamuutokseen, halu jakaa yhdessä kokemuksia tilanteeseensa liittyen
sekä mahdollisuus arvioida tilannettaan eri näkökulmista auttoivat myös oman itsensä hyväksymisessä.
Ryhmän tuki oli olennainen tekijä kurssin aikana.
Hyvinvointipalvelujen paikallisia tuottajia, esimerkiksi hierojia, kauneus- ja kampaamoalan
sekä ravitsemusalan yrittäjiä, kutsuttiin kokoon kehittämään yhteistä hyvinvointialan toimijoiden
verkostoa – olihan se ollut esiselvityksen (Jussila 2007) mukaan yksi yrittäjien tavoitteista.
Hanketyöntekijä toimi kokoonkutsujana, mikä säästi yrittäjien voimavaroja heidän varsinaiseen
työhönsä. Lähtijöitä verkoston luomiseen ei kuitenkaan ollut riittävästi, joten ajatus
sen perustamisesta raukesi. On ymmärrettävää, ettei yrittäjä työkiireidensä vuoksi välttämättä
ehdi tai jaksa lähteä tapaamisiin. Sallalaisilla yrittäjillä on entuudestaan kaksi toimivaa yrittä-
66