Download. - Firstbeat

hittämistä ja säilyttämistä, rauhallisuuden ja hiljaisuuden mahdollisuuksia, tuotteiden uusiutumisen
vaadetta sekä hyvinvointimatkailun kaikkia osa-alueita (Kairamo 2006, 37). Matkailija
itse voisi olla oman hyvinvointinsa aktiivinen ”rakentaja” ja hyödyntää siinä tehtävässä
alueen vahvuuksia (Konu ym. 2010, 135).
Lappi on erinomainen kohde kehittää työhyvinvointimatkailua MEK:n luettelemien vahvuuksien
perusteella, joita olivat puhdas luonto kokonaisuudessaan, suomalainen sauna, kulttuuritarjonta,
hiljaisuus ja erilaiset hoidot. Näiden lisäksi Lapissa on toimiva infrastruktuuri sekä jo
olemassa oleva, hyvinvointia tukeva palvelutarjonta. Erikoistuminen pelkästään työhyvinvointimatkailutuotteita
tarjoavaksi yritykseksi tai matkailukohteeksi on haastava tehtävä Lapissa,
mutta niiden tarjonta muiden tuotteiden ohella lisäisi yritysten kokonaispalvelutarjontaa.
Lapin liiton matkailustrategian luonnoksessa vuosille 2011–2014 (tulossa 2011) todetaan,
että hyvinvointiin tavalla tai toisella liittyviä matkailutuotteita on runsaasti, mutta niitä ei ole
koottu yhteen hyvinvointi-teeman alle. Strategian mukaisia tehtäviä olisikin selkeyttää hyvinvointimatkailun
laatu- ja tuotekriteerit, tunnistaa Lapin tuote- ja palvelutarjonnassa hyvinvointimatkailun
ydintuotteet sekä määrittää lappilainen terveys- ja kuntoliikuntaloma ja hemmotteluloma.
Lisäksi tulisi kehittää uusia matkailuinnovaatioita. Käytännössä edellä mainittujen
seikkojen selvittäminen selkeyttää myös työhyvinvointimatkailuun liittyvää palvelutarjontaa.
Nykyistä tyky-matkailukonseptia liikuntapainotteisena tuotteena voisi jatkossa kehittää sisällöllisesti
vastaamaan kokonaisvaltaisemmin tämän päivän työelämän haasteisiin, jolloin tuotteessa
huomioitaisiin fyysisen aspektin lisäksi myös henkinen ja sosiaalinen puoli. Työhyvinvoinnin
uusimmat määritelmät, jalansijaa hakeva neuvotteleva johtamiskulttuuri sekä maakunnallinen
ja kansallinen matkailustrategia näyttävät vihreätä valoa tällaiselle kehittämiselle.
Vuoden 2010 uutisoinnin perusteella tarvetta sisällöltään tämän päivän työelämän tarpeita
vastaavalle työhyvinvointimatkailutuotteelle näyttäisi olevan. Se voisi olla työnantajalle
kimmoke panostaa työntekijöidensä jaksamiseen ja siten myös osaltaan vastaus työuran jatkamisen
haasteeseen. Ongelmana lienee se, että työhyvinvointimatkailu on vielä lapsenkengissään,
kuten Kojonen tutkimuksessaan toteaa. Hänen mukaansa myös markkinointi on hajallaan
tai lähes olematonta ja tietoa nimenomaan työhyvinvointimatkailuun sopivista tuotteista
on vaikea saada. Lisäksi tieto tuotteesta tulisi kohdentaa oikeille tahoille, etenkin, kun tuotteen
loppukäyttäjä on usein joku muu kuin ostaja. (Kojonen 2008, 71.) Työhyvinvointiin pa-
30