Download. - Firstbeat

More documents

Recommendations

Info

Työhyvinvointimatkailutuotteen sosiaalinen piirre ilmenee kulttuurisena vuorovaikutuksena: pienessä ja ”maanläheisessä” kohteessa, kuten Salla ja Sallatunturin matkailukeskus ovat, kanssakäyminen niin paikallisten ja matkailijoiden kesken tapahtuu helposti. Hyvinvointivalmentaja kohtaa jokaisen asiakkaan yksilönä, mutta samalla myös osana kiinteää ryhmää. Silloin toteutetaan ajatusta, jonka mukaan hyvinvointia ei voida tuoda ulkopuolelta, vaan se täytyy kehittää paikan päällä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa (Jääskeläinen, tulossa 2011). Sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena kaikille osapuolille syntyy ainutkertainen ja aikaan sidottu tunnekokemus, ja vieraanvaraisuuteen sisältyy vahva vuorovaikutuksellinen osaaminen (Matero & Vankka 2011). Paikallisena asukkaana ja paikkakunnan elämäntavan asiantuntijana hyvinvointivalmentaja voikin olla luomassa suhdetta, joka sitoo asiakkaan kohteeseensa pidemmäksikin aikaa. Hyvinvointivalmentaja on paljon vartijana työhyvinvointiin liittyvän tuotteen toteutuksessa: hän on hyvinvointipalvelujen asiantuntija, hän sitoo ohjelman kokonaisuudeksi ja ajaa asiakkaat ”sisään” sekä kohteeseen että osallistumaan palvelujen toteutukseen. Lisäksi hän on ryhmän tunnelmanluoja. 5.3 Työhyvinvointimatkailutuote Sallan malliin Edellä kerrotun mukaisesti matkailun ja hyvinvoinnin yhdistämistä pohdittiin hanketyöntekijöiden, työryhmän jäsenten ja myöhemmin myös aiheesta kiinnostuneiden hyvinvointivalmentajien kanssa. Lisäksi työhyvinvointimatkailutuotteen toteutuksesta ja testaamisesta käytiin keskusteluja muutamien matkailuyrittäjien kanssa. Heidän hyväksyntänsä myötä käynnistyi varsinaisen työhyvinvointimatkailutuotteen sisällön lopullinen suunnittelu. Matkailuyrittäjien kannalta tilanne oli erinomainen sikäli, ettei tuotekehitykseen kulunut heille tärkeitä resursseja, aikaa ja rahaa. Suunnittelu, toteutus ja testaus tapahtuivat hankkeen kustannuksella. On kuitenkin muistettava, että ilman yrittäjien myönteisestä suhtautumista tuotekehitykseen ja halukkuutta osallistua suunnitteluun, olisi uuden tuotteen kehittäminen ollut tarkoituksetonta. Keväällä 2010 yhteistyön tuloksena oli suunniteltu työhyvinvointimatkailutuote, jota tarjottiin testattavaksi pilottina Sallatunturin matkailukeskuksessa kesäkuun alussa. Tuotekehitystä tehtiin niiden tulosten perusteella, joita hankkeen aikaisista tapahtumista ja keskusteluista oli saatu. Yleisesti voidaan todeta asiakkaalle olevan tärkeää, että kohteessa on saatavilla palvelu- 72
ja, majoitus on hyvätasoinen, luonto on lähellä ja palvelut toteutetaan ammattitaitoisesti. Lisäksi asiakkaan tulee saada riittävästi tietoa tuotteen sisällöstä ja hinnasta. Perinteisestä työkykyä ylläpitävästä (fyysisestä) toiminnasta poiketen pyrkimyksenä oli luoda edellytykset kokonaisvaltaista työhyvinvointia edistävälle toiminnalle. Työntekijä nähdään fyysisenä ja psyko-sosiaalisena kokonaisuutena ja häneen sekä koko ryhmään paneudutaan nämä seikat huomioiden. Sallalainen työhyvinvointimatkailutuote (kuvio 6) on ohjattu nelipäiväinen matka, jossa halutaan hyödyntää Sallatunturin laadukkaita matkailu- ja hyvinvointipalveluja, erämaista luontoa ja sen tarjoamia ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia sekä hyvinvointivalmentajien osaamista firstbeat-mittauksen (asiakkaan toiveesta riippuen myös kehonkoostumusmittauksen) ja vuoropuhelun muodossa. Kuvio 6. Työhyvinvointimatkailutuote Sallan malliin. Lähde: mukaillen Komppula ja Boxberg 2002, 25. 73
Page 1 and 2:
Sonja Aatsinki TYÖHYVINVOINTIMATKA
Page 3 and 4:
6 POHDINTA ........................
Page 5 and 6:
1 JOHDANTO 1990-luvun lama, sitä s
Page 7 and 8:
na edistää kunnan matkailua ja si
Page 9 and 10:
le on aina haastava tehtävä, mutt
Page 11 and 12:
ansiosta se myös erottuu toisten j
Page 13 and 14:
tuksia, hierontaa, yrttikylpyjä ja
Page 15 and 16:
aportointi on teorian ja empirian v
Page 17 and 18:
elämys. Lopuksi kuvaan työhyvinvo
Page 19 and 20:
sisältyy sekä asenne- että tunne
Page 21 and 22: sa olosuhteissa kuin koskaan ja nau
Page 23 and 24: mistapana. Työssä jaksamisesta hu
Page 25 and 26: vaisuudessa nuoremmat matkailijat j
Page 27 and 28: ja ostoryhmällä, johon voivat kuu
Page 29 and 30: kansantaloudessa työllisyys lisä
Page 31 and 32: nostamalla menestyä voivat työnan
Page 33 and 34: kemukseen), palvelu (vastaa asiakka
Page 35 and 36: Palvelu on luonteeltaan monimutkais
Page 37 and 38: tumaa, jonka toteutuksessa asiakas
Page 39 and 40: Yksilötasolla matkustamisen syihin
Page 41 and 42: duuleihin, tai havainnollistamalla
Page 43 and 44: maan. Elämykset voivat näin olla
Page 45 and 46: Palvelukonsepti pohjautuu asiakkaan
Page 47 and 48: siin; yrityksen markkina-asema tark
Page 49 and 50: 187.) Tapaustutkimus sopi erittäin
Page 51 and 52: Valtakunnalliset hyvinvointipäivä
Page 53 and 54: validiteetti merkitsee tehtyjen tul
Page 55 and 56: 5 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖ
Page 57 and 58: Hyvinvointianalyysimittaus (firstbe
Page 59 and 60: suunnitelma, johon osallistujat voi
Page 61 and 62: tavoitteet, on se tehokas työväli
Page 63 and 64: keskustelun, pelien tai levon merke
Page 65 and 66: lylenkeillä metsässä käytiin ry
Page 67 and 68: jäyhdistystä, Matkalle Sallaan ry
Page 69 and 70: vinvointi on kokonaisvaltainen koke
Page 71: hyvinvointianalyysin teknistä tote
Page 75 and 76: vointiaan. On mahdollista, että ma
Page 77 and 78: Toisin kuin Komppulan ja Boxbergin
Page 79 and 80: luontoretket. Tällöin luontoretke
Page 81 and 82: lutuotteen, sekä mahdollisten muid
Page 83 and 84: KIRJALLISUUS Aho, Seppo (2001) Matk
Page 85 and 86: Middleton, Victor T. C. (1989) Tour
Page 87 and 88: Lapin radio (ei vl.) Yritykset löy
Page 89: LIITTEET Liite 1 Valtakunnalliset h
Page 92 and 93: YLEISTÄ OHJELMA HINTA Ajankohta ja
show all

Download. - Firstbeat

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?