Download. - Firstbeat

pro gradu –työtäni varten perehtynyt, kuten käsitteistöä, tuotekehityksen teoriaa ja tiedonlähteitä.
Käytännön harjoituksina osallistujat suunnittelivat aitoja matkailutuotteita, joista ainakin
yhdestä tuli asiakkaille myytävä tuote. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa edistää muun muassa
kulttuurimatkailua Suomessa (TEM, ei vl.). Työhyvinvointimatkailutuote sallalaisessa ympäristössä
paikallisten toimijoiden toteuttamana tuo paikkakunnan omaa kulttuuria lähemmäs
asiakasta.
Kaikki mainitut toimet täydensivät tuotekehitysprosessia, jossa oltiin edelleen palvelukonseptin
kehitysvaiheessa. Ne antoivat tietoa ennen kaikkea tuotteen mahdollisesta sisällöstä sekä
vahvistuksen syntymässä olevan tuotteen sopivuudesta paikalliseksi matkailutuotteeksi. Käytäntö
osoitti, että prosessin vaiheet saattavat sekoittua keskenään, mikä Komppulan ja Boxbergin
(2002, 97) mukaan on mahdollista. Tutkimuksessani palvelumoduulien (hyvinvoinnin
työkalujen) ja koetuotteen (Hyvinvointia erämaassa –leiri) testaus ajoittuivat osaksi palvelukonseptin
kehittämisvaihetta, mutta siitä ei ollut haittaa tuotekehitykselle.
5.1.4 Johtopäätökset
Edellä kuvatun mukaisesti lähes kaikki hankkeessa toteutetut toimet liittyivät Komppulan ja
Boxbergin (2002) tuotekehityksen mallin palvelukonseptin kehittämisvaiheeseen. Siihen kuuluvat
siis tuotteen sisällön ja asiakkaan saaman arvon määrittely sekä tapaustutkimuksessani
myös tuotteeseen kuuluvien palvelujen testaus. Jatkoa ajatellen Hyvinvointia erämaassa –leiri
tuotti hyvin hyödyllistä tietoa siitä, mitkä ovat tärkeitä hyvinvointi- tai työhyvinvointimatkailun
tuotekehityksessä huomioon otettavia seikkoja. Ne liittyvät matkustajan perustarpeisiin eli
ruokaan, majoitukseen ja lepoon, mutta myös palvelujen sisältöön ja niiden toteutukseen kokonaisuutena
niin asiakkaan kuin palvelun tuottajan silmin.
Sallan matkailua markkinoidaan mielikuvalla erämaasta (Sallan matkailu, ei vl.), mikä viestittää,
että luonto vahvana elementtinä on läsnä kaikkialla. Näin todella onkin, myös paikallisen
silmin. Siksi luonto on oleellinen vetovoimatekijä hyvinvointimatkailun tuotteistamisessa
myös sallalaisittain, mikä tukee näin MEK:n (2009) ja TEM:n (ei vl.) kannanottoja aiheesta.
Käytännössä myös työhyvinvointimatkailuun sopii liikkuminen luonnossa yhtenä hyvinvointia
lisäävänä tekijänä. Smith ja Kelly (2004) korostavat tutkimuksessaan, että fyysisyyden
lisäksi hyvinvointiin kuuluu olennaisena osana myös sosiaalinen ja mentaalinen puoli eli hy-
68