26.04.2015 Views

Download. - Firstbeat

Download. - Firstbeat

Download. - Firstbeat

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Jossain määrin analyysini tapahtui myös aineistolähtöisesti eli induktiivisesti, jolloin etenin<br />

yksittäisistä havainnoista yleisempiin väitteisiin; lähtökohtanani oli aineistojen monitahoinen<br />

ja yksityiskohtainen tarkastelu (ks. Eskola 2008, 83; Hirsjärvi 2007, 160). Yleisesti ottaen<br />

tutkimuksen aineistoista voi siis rakentua joko paikallisesti tai yleisemminkin tulkittavia ja<br />

hyödynnettäviä tuloksia tai tulokset voivat vahvistaa jo aiemmin tutkittua tietoa. Tutkimukseni<br />

vahvistaa aiempaa työhyvinvointiin liittyvää tutkimusta siinä, että työhyvinvointimatkailutuotteen<br />

kehittämisessä tulee huomioida ihminen kokonaisuudessaan. Samoin käy ilmi Lapin<br />

merkittävyys yleensäkin (työ)hyvinvointimatkailun kohdealueena. Pro gradu –työni aineistoista<br />

syntyy työhyvinvointimatkailun tämän päivän tarpeista syntyvä uusi määritelmä, joka<br />

on jatkossa käytettävissä aiheeseen liittyvässä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.<br />

4.3 Tutkimuksen luotettavuuden arviointi<br />

Kaikissa tutkimuksissa pyritään arvioimaan tehdyn tutkimuksen luotettavuutta. Laadullisen<br />

tutkimuksen tulosten luotettavuuden arvioinnissa aineiston analyysivaihetta ei voi erottaa siitä<br />

omaksi kokonaisuudekseen. Tutkija joutuu jatkuvasti pohtimaan tekemiään ratkaisuja ja ottamaan<br />

samalla kantaa analyysin kattavuuteen ja tekemänsä työn luotettavuuteen. Lähtökohtana<br />

on, että tutkija on tutkimuksensa keskeinen tutkimusväline, jolloin luotettavuutta arvioitaessa<br />

tarkastellaan koko tutkimusprosessia. Laadullinen tutkimus on henkilökohtaisempaa ja pohdiskelevampaa<br />

kuin määrällinen tutkimus. (Eskola & Suoranta 2008, 208–210.) Laadullisen<br />

tutkimuksen luotettavuus tukeutuu analyysia, tulkintaa ja johtopäätöksiä tehdessä käytyyn<br />

vuoropuheluun muiden alaan liittyvien tutkimusten kanssa. Laadullisessa tutkimuksessa tutkija<br />

pyrkii nousemaan aineistostaan teorian tasolle. (Moilanen & Räihä 2007, 62–63.)<br />

Tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida käsitteiden reliabiliteetti ja validius avulla. Reliabiliteetti<br />

merkitsee mittaustulosten toistettavuutta, mikä tarkoittaa, että tutkimus tuottaa<br />

tuloksia, jotka eivät ole sattumanvaraisia. Aineiston tulkinta ei sisällä ristiriitaisuuksia. Aineistonkeruumenetelmän<br />

tarkkuus voidaan varmistaa useammalla havainnointikerralla tai<br />

tutkimuksen objektiivisuus käyttämällä useampaa havainnoitsijaa. Validius eli pätevyys tarkoittaa<br />

mittarin tai tutkimusmenetelmän kykyä mitata juuri sitä, mitä on tarkoituskin mitata.<br />

Sisäinen validiteetti viittaa tutkimuksen teoreettisten ja käsitteellisten määrittelyjen sopusointuun.<br />

Se osoittaa tutkijan tieteellisen otteen ja tieteenalansa hallinnan voimakkuutta. Ulkoinen<br />

52

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!