Download. - Firstbeat

vinvointi on kokonaisvaltainen kokemus. Luonto voikin olla myös hyvin voimakas henkisen
hyvinvoinnin lähde ja mielihyvän tuoja. Useimmille nykyajan matkustajille luontokokemus
tulisi kuitenkin tarjota ohjatusti ja turvallisesti (Verhelä & Lackman 2003). Paikallisen oppaan
myötävaikutuksella mukaan tulee tiedon ja taidon lisäksi jälleen myös García-Rosellin (2010)
esiintuoma sosiaalinen elementti.
Leirillä testatut palvelut antoivat pontta ajatukselle, että hyvinvointiin liittyvä matkailutuote
on kehittämisen arvoinen, potentiaalinen tuote. Lisäarvoa tuotteelle tuovat muun muassa asiakkaan
tarpeiden ymmärtäminen, tapa, jolla hänet kohdataan, sekä matkakohde, jossa asiakas
oleilee (Haahti & Komppula 2006, 104). Leirin yhteydessä tuotteen lisäarvo voisi syntyä aiemmin
esitetyn asiantuntijuuden lisäksi tuotteen monimuotoisuudesta eli tuotteesta fyysisenä,
psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Tässä vaiheessa keskeinen tavoite ei kuitenkaan
vielä ollut varsinaisen työhyvinvointimatkailutuotteen suunnittelu, vaan kokemuksen hankkiminen
testiryhmän avulla sekä palveluista että leiristä mahdollisena tuotteena, joka vielä toistaiseksi
oli raakile. Leirikokemusten tuloksena oli, että synnytettävänä oli kokonaisvaltaista
hyvinvointia edistävä tuote, joka käytännössä sopisi niin yksilöille kuin ryhmillekin. Keskeisenä
palveluna tai osana tuotepakettia olisi hyvinvointianalyysimittaus. Hoidot ja hieronta tai
muut hyvinvointipalvelut sen sijaan olisivat vapaasti valittavia, maksullisia lisäpalveluja.
Arvioitaessa työhyvinvointimatkailutuotteen kehittämistä leirikokemusten perusteella tärkeitä
ovat seuraavat seikat: luonnon merkitys osana tuotetta, sosiaalisuus osana ryhmämatkaa sekä
hyvinvointianalyysi luomassa kokonaiskuvaa yksilön fyysisestä ja osaksi myös psyykkisestä
hyvinvoinnista. Myös hyvinvointikurssilta saadut tulokset puhuivat sen puolesta, että sosiaalisuus
on merkittävä voimavara, jonka ryhmä osallistujilleen tarjoaa.
Mittausten ja vuoropuheluiden järjestäminen tarjosi osallistujilleen kokemuksia uudenlaisesta
lähestymistavasta omaan hyvinvointiin sekä kuulluksi tulemiseen ryhmässä käsiteltävänä olevan
asian tiimoilta. Palvelukonseptin kehittämisvaihe (Komppula & Boxberg 2002) kesti
useita kuukausia, sillä hankkeessa työstettiin monia tehtäviä ja tapahtumia samanaikaisesti.
Yrityksessä vaihe voi olla nopeampi. Pohdittavana oli ydintuotteen sisältö, joka hankkeen
aikana järjestettyjen tapahtumien myötä vähitellen selkiytyi. Lähtökohtana oli kehittää tuote,
jossa hyödynnettäisiin hyvinvointianalyysiä ja vuoropuhelua. Vuoropuhelun käyttö Sallan
kunnan eri työyhteisöissä työhyvinvoinnin parantamiseksi ja siitä saadut rohkaisevat kokemukset
- myös omat - vahvistivat ajatusta sen käyttökelpoisuudesta työhyvinvointimatkailutuotteessa.
Koulutettavista hyvinvointivalmentajista ainakin osa tulisi hallitsemaan joko first-
69