ASIANTUNTIJA-AIKAA ETÄNEUVOTTELUILLA - Tampere

49kokeilu antoi myös käsityksen siitä, että videoneuvotteluyhteys sopii hyvin viittomakieliseensosiaalityöhön, mutta myös muuhun asiakastyöhön. Asiakkaidenkotiin Visual-Meeting todettiin liian raskaaksi ohjelmaksi.Vammaispalvelutoimiston kokemukset etätulkkauksesta asiakastyössä ovatolleet yksi tärkeä lähtökohta Vipu-projektille. Visiona oli laajempi videoneuvottelulaitteidenkäyttäminen kaupungin eri toiminnoissa. Viittomakielisten kuntalaistennäkökulmasta videoneuvottelulaitteiden käyttäminen nähtiin osana esteetöntäasiointia kaupungin palveluissa. Lisäksi vammaispalveluiden omana tavoitteenaon ollut saada helppokäyttöinen ja riittävän tasoinen videoneuvotteluohjelmistosuoraan asiakastyöhön. Viittomakielentaitoisen sosiaalityöntekijäntyövälineeksi asiakastyöhön haluttiin etsiä hyvää toimintatapaa niin, että asiakasvoisi omasta kotoa ottaa videoneuvotteluyhteyden sosiaalityöntekijään jahoitaa asioita suoraan viittomakielellä. Tämä yhteys palvelisi lyhyiden asioidenhoitamista ja näin säästettäisiin matkakuluja ja aikaa. Viiden tai kymmenen minuutinasian vuoksi ei tarvitsisi varata aikaa ja matkustaa esimerkiksi toiseltapuolelta kaupunkia sosiaalityöntekijän luokse tai päinvastoin. Vipu-projektin tavoitteenaoli luoda käytäntöjä tähän toiveeseen.Lähes kymmenen vuoden ideoinnin ja erilaisten projektien jälkeen unelmista onvihdoin tullut totta. Vuoden 2009 aikana saatiin Vidyo -ohjelmisto, joka toimiiinternetin välityksellä. Vipu-projektin avulla saatiin resurssia ohjelmiston testaamiseenja kokeiluihin vapaaehtoisten viittomakielisten kuntalaisten kanssa.Vidyo tarjosi riittävän tietoturvan asiakastyöhön ja ohjelmalla päästiin sujuvastiinternetiin. Vammaispalvelutoimiston tietokoneelle asennettiin Vidyo-ohjelmisto,lisäksi koneessa on kamera ja kaiuttimet sekä tarvittaessa käytössä kuulokkeet.Lisäksi käytössä on siniharmaa tausta, joka saadaan työntekijän taakse ja näintyöhuoneen kaapistot, ovet tai muut tavarat eivät näy toiselle osapuolelle häiritenviittomakielistä keskustelua. Asiakkaiden kotona on tietokone, web-kamera,laajakaistayhteys sekä sähköpostiosoite. Sosiaalityöntekijä kutsuu asiakkaankeskusteluyhteyteen lähettämällä hänelle sähköpostin välityksellä linkkiosoitteenVidyo-ohjelmaan. Saatuaan linkkiosoitteen asiakas klikkaa osoitetta ja yhteysavautuu työntekijän ohjelmaan. Ensimmäisellä kerralla ohjelmisto vaatiilyhyen asennuksen sekä java -ohjelman. Sosiaalityöntekijä vaihtaa joka kertauuden linkkiosoitteen, jolla turvataan tietoturvallisuutta. Lisäksi voidaan antaapin-koodi ja työntekijä voi vielä lukita keskustelutilan.Kokeiluiden ja nyt asiakastyössä käyttöön otetun ohjelman kuvanlaatu on hyvä.Viittomakielestä saa selvää ja keskustelunopeuskin voi olla melko nopeaa. Asiakkaatkokivat ohjelman käytön helpoksi ja kuvan laadun riittäväksi. Parasta onollut se, että työntekijän ja asiakkaan välille on luotu mahdollisuus helppoon janopeaan kontaktiin tarvittaessa. Käytäntöjä on vielä hiottava ja tiedotettava videoneuvotteluyhteydenmahdollisuudesta. Sosiaalityöntekijän näkökulmasta onopeteltava uudenlaista työtapaa nopeaan verkkokohtaamiseen. Viittomakielenymmärtäminen kuvaruudun välityksellä on ei- äidinkieliselle ollut myös haasteellista,koska kameran välityksellä kielen kolmiulotteisuus ei välity. Lisäksi kameralleviittominen tarkoittaa viittomisalan kaventamista niin, että omat kädet taitoisen kädet varmasti näkyvät myös ruudussa. Näiden työntekijän henkilökohtaistenhaasteiden yläpuolelle nousee kuitenkin ilo esteettömästä videoneuvot-