Kun asiakas menee vaatekauppaan ostamaan housuja, hänetsii tiettyä merkkiä, väriä ja kokoa. Jos esimerkiksi oikeaa kokoaei löydy, hän pyytää apua myyjältä, joka tarkistaa tilanteentietokoneelta. Tämän jälkeen myyjä voi todeta, että asiakkaanhaluamaa kokoa pitäisi olla myynnissä, mutta jostainsyystä hänen haluamiaan housuja ei kaupan hyllystä silti löydy.Jos asiakas joutuu vastaavaan tilanteeseen samassa kaupassauseamman kerran, hän luultavasti siirtää asiointinsa jatkossatoiseen liikkeeseen. ”Ei oon” myyminen on vaatekaupankannalta siis erittäin kiusallista, mutta ymmärrettävää: on hankalaapitää päivittäin inventaariota siitä, kuinka paljon vaateosastollaon minkäkin merkkisiä ja värisiä housuja missäkinkoossa.”RFID eli radiotaajuinenetätunnistaminen on jo tuttuaarkipäivän teknologiaa monellekulkutunnisteiden ja bussilippujenmuodossa.”Isossa vaatekaupassa inventaario voi viedä jopa viikon.Mitä jos olisi järjestelmä, jonka avulla se saataisiin toteutettuatunnissa? RFID:n eli radiotaajuisen etätunnistusteknologianavulla se onnistuu, eikä se ole mitään tulevaisuuden tieteisfantasiaa,vaan monenlaisia sovelluksia on olemassa jo nyt.Etätunnistus ei ole toimintaperiaatteeltaan uusi asia. Jo toisessamaailmansodassa brittiläiset asensivat lentokoneisiinsalähettimiä, joiden avulla oli helpompi tunnistaa maasta käsintutkan avulla kotiin palaavat omat lentokoneen vihollisen koneista.Tämä ”identity friend or foe” eli IFF-järjestelmä oli maailmanensimmäinen RFID-järjestelmä.Standardin avulla eteenpäinSodan jälkeen kaupallisia sovelluksia saatiin odottaa pitkään.1980-luvulla teknologiaa käytettiin muun muassa tunnistamaanajoneuvoja tietulleissa, mutta todenteolla RFID-järjestelmienkehitys pääsi vauhtiin vasta 1990-luvulla mikropiiriteknologiankehittymisen myötä.Tekniikan käyttöönotto nytkähti eteenpäin vuonna 2004,kun logistiikan alalla päästiin sopimukseen maailmanlaajuisenEPC-standardin käyttöönotosta.RFID Lab Finland ry:n toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimonmukaan teknologia itsessään alkaa olla jo erittäin kypsää.Kehitystyö toki jatkuu, mutta tekniikka ei aiheuta enääsuuria haasteita.”Todellinen haaste on yritysten innostuneisuus. On selvää,että he tekevät rahaa RFID:n avulla tulevaisuudessa. Sitä ennensiihen pitää investoida”, Wallinheimo toteaa.Tähän haasteeseen vastaaminen on RFID Lab Finlandinpääasiallinen strateginen tavoite eli tuoda ratkaisujen tuottajat32 <strong>prologistiikka</strong> 3–4/<strong>2013</strong>
KUVA: NORDIC ID HOUSE OF RFIDkäyttäjien luokse. Konkreettisesti tämä toteutuu muun muassaseminaareilla ja koulutuksilla, joiden avulla yhdistyksen jäsenyrityksetvoivat esitellä RFID-ratkaisujaan asiakasyrityksille.Keskeisessä asemassa toiminnassa on Vantaalla sijaitsevademohuone, jossa RFID-sovelluksia voi kokeilla käytännössä.Demohuoneessa vierailee vuosittain 600 kävijää.Wallinheimo kertoo, että Suomi ei ole paljon muuta maailmaajäljessä RFID-teknologian hyödyntämisessä. Useat yksittäisetfirmat, kuten monet paperitehtaat, ovat ottaneet ratkaisujakäyttöönsä. Logistiikan ulkopuolella RFID:tä on hyödynnettyjo pitkään kulunvalvonta- ja lippujärjestelmien muodossa.”Viime aikoina RFID on tullut myös maksu- ja bonuskortteihin”,Jukka Wallinheimo huomauttaa.Vuoden 2009 tilastojen perusteella Euroopan maista Alankomaissahyödynnettiin suhteellisesti eniten RFID:tä, toiseksieniten Suomessa, ja kolmantena oli Saksa.”Tuon jälkeen on kuitenkin tapahtunut todella paljon. Yhdysvalloissavaatetusalalla järjestettiin yhteishanke, jossa olimukana yliopistoja, valmistajia, tavarataloja ja muita alan toimijoita.Tämän ansiosta RFID:n hyödyntäminen ryöpsähti vaatetusalallasiellä voimakkaasti eteenpäin”, Wallinheimo kertoo.Etätunniste jokaiseen tuotteeseenVastaavan laajuista käyttöönottoa ei ole Suomessa toistaiseksinähty niin vaatealalla kuin muutenkaan, joten tässä suhteessaolemme pudonneet kyydistä. Muualla Euroopassa vaatetusalaon herännyt asiaan jonkin verran paremmin.Jukka Wallinheimo peräänkuuluttaa sitä, että yksittäistenfirmojen sijaan RFID-järjestelmien piiriin pitäisi saada kokonaisiaarvoverkkoja. Toiveena olisi se, että valmistaja merkitsisituotteensa standardin mukaisesti, jolloin tavaran liikettä voisiseurata etätunnisteen avulla koko arvoverkon pituudelta kaikkientavaraa käsittelevien yritysten toimesta.”Suomi ei ole paljonmuuta maailmaajäljessä RFID-teknologianhyödyntämisessä.”RFID:stä on Wallinheimon mukaan suuri hyöty kaikissa sellaisissapaikoissa, joissa liikkuu tavaraa, oli kyseessä sittensen vastaanotto tai lähettäminen.”Tilanne on jokaisen helppo kuvitella itse. Jos firmaan tuleelähetys, jossa on vain epämääräisiä tussimerkintöjä, niinse seisoo paikallaan pitkään sillä aikaa, kun työntekijät ihmettelevätsen sisältöä. Jos lähetyksessä on viivakoodi, se auttaajonkin verran, mutta silloin menee vielä aikaa viivakoodin etsi-Yksijärjestelmä– se riittääLemonsoft on joustava toiminnanohjausratkaisu,jonka avulla hoidat talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnonlisäksi asiakkuudenhallinnan,tuotannon, logistiikan ja projektinhallinnan.Logistiikan ominaisuuksia ovat mm:- kattavat edi/ovt -yhteydet- sarja- ja eränumerokäsittely- monivarasto- hyllykäsittely- lavoitus- tuoterakenteet- tiedonkeruu mobiilisti- tilausportaaliLue lisää osoitteessa: www.lemonsoft.fiUnifaunOnlineYksi järjestelmä– kaikkikuljetusliikkeetUnifaun Online on Internetin välityksellä toimivakuljetushallintajärjestelmä. Palvelun avullavoidaan tulostaa kaikki yrityksen rahtiasiakirjatja sähköiset kuljetustilaukset välittyvätautomaattisesti kuljetuskumppaneille.Unifaun Online voidaan myös integroidayrityksen toiminnanohjausjärjestelmäänUnifaun ERPConnect -lisenssin avulla.Lue lisää: www.unifaun.fi3–4/<strong>2013</strong> <strong>prologistiikka</strong> 33