prologistiikka 3+4/2013 - PubliCo Oy

REAALIAIKAINEN MONITOROINTI ON RATKAISUSILTOJEN KUNNOSSAPIDON SEURANTAANAika ja ympäristössä tapahtuvat luonnon jaihmisten aikaansaamat muutokset vaikuttavatinfrastruktuurimme rakenteisiin ja niiden osiin kutensiltoihin, putkistoihin, tunneleihin, tukimuureihinja rakennuksiin. Optinen monitorointi onmaailmanlaajuisesti tuhansissa tällaisissa kohteissakäytetty rakenteiden staattisten ja dynaamistenmuodonmuutosten sekä jännitystilojenseurantamuoto.Pomarkussa museosilta on monitoroinnissa seuraavat kymmenen vuotta.”Optisen monitoroinnin tuloksena saadaan ennakoivaa tietoarakenteiden todellisesta kunnosta, sekä korjausten suunnittelunja optimoinnin tueksi että rakenteen turvallisen käytön takaamiseksi”,kertoo Inspectan tuotepäällikkö Leena Sarell-Kankaanpää.Monitorointiin on Sarell-Kankaanpään mukaan olemassakaksi erilaista valokuituanturiteknologiaa, joiden käyttökohteeteroavat hieman toisistaan.Pomarkun museosiltaa valvotaan seuraavatkymmenen vuottaValokuitumonitoroinnit ovat käytössä ympäri maailmaa jayleistyvät myös Suomessa. Varsinais-Suomen ELY-keskus jaInspecta tekivät hiljattain sopimuksen Pomarkun museosillansillan kunnon valokuitumonitoroinnista kymmenen vuoden ajalle.Pomarkun silta on vanha kivisilta, joka on rakennettu vuonna1913. Kolmiaukkoinen, kuusi metriä leveä ja 43 metriä pitkäsiltä ylittää Pomarkun joen Pomarkun idyllisessä keskustamiljöössä.”Sillan holvien liikkeitä seurataan valokuituanturein, jotkamittaavat rakenteen staattista liikettä sekä sitä kuormittavienajoneuvojen aiheuttamia dynaamisia vaikutuksia. Mahdollisetmuutokset kuormitusvaikutuksissa havaitaan välittömästi ja vahinkojenehkäisemiseksi voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiinajoissa”, Leena Sarell-Kankaanpää kuvailee.Valokuituantureita sillassa on yhteensä neljä. Kolme kaksimetristäanturia on asennettuna kunkin siltaholvin alapintaanpitkittäissuunnassa. Yksi anturi sillan kyljessä seuraa kivirakenteenmahdollista liikkumista. Holvien anturit ovat jännitystilaantureita,jotka mittaavat kahden metrin alueella tapahtuvatmuodonmuutokset, joita rakenteen oman liikkumisen tai kuormitustenaiheuttamana voi syntyä. Koska anturit havaitsevatliikkeet 0,02 mm tarkkuudella, pienikin epänormaali liike tunnistetaan.”Automaattisuus ja jatkuvatoimisuus takaavat sen, ettäpoikkeavat tapahtumat havaitaan helposti. Etähallittavana mittaustapahtumaavoidaan tarkastella internetin kautta ja mittaustuloshistoria saadaan analysoitavaksi aina haluttaessa. Tiedottallentuvat paikalla olevan tietokoneen muistiin, josta ne useaankertaan päivässä siirtyvät automaattisesti etäyhteyksin palvelimelletalteen”, sanoo Sarell-Kankaanpää.Liris-anturit toimivat hankalissakinasennusolosuhteissaKohteissa joissa sähkönsyöttöä ei ole saatavilla, voidaan monitorointitoteuttaa itsenäisesti toimivilla Liris-valokuituantureilla.Tällaisena kohteena Inspectalla on esimerkiksi Liakanjoen siltaTorniossa, Tornion ja Kolarin välisellä rataosuudella. Kyseessäon 152 metriä pitkä, 1946 rakennettu teräsristikkorakenteinensilta, jossa on 11 kivirakenteista välitukea. Tässä kohteessa seurattiinvälitukien liikkeitä mittaamalla junien ylitysten vaikutuksestasyntyviä leikkausvoimia sillan pituuspalkkeihin diagonaalisestiasennetuilla Osmos Liris -valokuituantureilla.”Liris-anturit mittaavat rakenteen staattista muodonmuutostasekä kuormien vaikutuksesta syntyviä dynaamisia muodonmuutoksia.Anturit toimivat paristolla ja kussakin anturissa on omamuisti, jonne tiedot tallentuvat ja josta ne luetaan mittauksen aikanamäärävälein radiotaajuuksin PC:lle”, kertoo Sarell-KankaanpääLiris-anturiteknologiasta ja jatkaa: ”Koska Liris-anturiteivät tarvitse kaapelointia, on niiden asentaminen helppoa janopeaa. Sähkönsyöttöä ja etäyhteyksiä ei Liris-anturia käytettäessämyöskään tarvita, joten se on ihanteellinen ratkaisu rakenteellistenmuodonmuutosten ja jännitystilojen mittauksiin silloin,kun sähköä ei ole saatavilla ja asennusolosuhteet ovathaasteelliset.”Oli teknologia kumpi tahansa, ovat hyödyt yhteiset: reaaliaikaisentiedon tuella sillan omistaja voi olla turvallisin mielin jatietää ryhtyä ajoissa toimenpiteisiin, mikäli sillan kunto muuttuueikä enää vastaa sille asetettuja vaatimuksia. 3–4/2013 prologistiikka 39