tankkausasemien, muiden vientituotteiden ja palvelujen kehitykseen,testaukseen ja markkinointiin.Vetytankkausasemien rakentamiseen on jo valmius omastatakaa, sillä kotimainen kaasuyhtiö Woikoski <strong>Oy</strong> on avannutpelin ja tuo omalla innovatiivisella teknologiallaan vientikelpoisenvetytankkausaseman Vuosaareen vielä tänä vuonna.Toimitusjohtaja Kalevi Korjala kertoo, että yhtiö panostaatavaihtelun mukaan ohjattu elektrolyysilaitos voidaan saadakannattavaksi.Suomen kannalta kyse ei kuitenkaan ole pelkästään energiasta,vaan prosessien, materiaalien, laitteiden ja komponenttienvalmistuksesta. Suomella on saumaa tehdä korkeatasoisiavientituotteita ja osallistua omalta osaltaan edessä olevaanvedyn jakeluverkostojen rakentamiseen.vetyyn voimakkaasti ennätysinvestointien myötä: talvella Woikoskitoimitti vetyä arktisiin testiajoihin Lapissa ja lisäksi tankkausasemakonseptinkoekäyttö on alkamassa Voikoskella keväällä.Korjala toivoo kotimaisten pilottien tukevan vientiponnistuksiaja kasvattavan teknologiayrityksiä kehittämään vaativiakomponentteja ja ohjausjärjestelmiä.Vety nousee IdästäGlobaaliksi pioneeriksi rahkeet eivät kuitenkaan riitä. Maailmanensimmäinen ”vety-yhteiskunta” on jo luotu JapaninFukuokaan, joka on viiden miljoonan asukkaan itsehallintoalue.Japanissa ratkaisuja on lähdet-”Vetyauto ei liioin tuotaty etsimään, koska energiajärjestelmäPäästöt kuriinYritykset ovat kiinnostuneet vedynenergia- ja liikennekäytöstä, koska hiilidioksidi-ja muiden ympäristöpäästöjentyppioksidia tai muitahiukkaspäästöjä, vaan vettä.” on raskaasti riippuvainen tuonnis-ta. Japanissa uskotaan, että raakaöljyntuontiin perustuvien liikennepolttoaineidenkorvaaminen vedyllä vaikuttaavähentämisessä piilee rutkasti rahaa. Vastaavasti tuonti-polttoaineiden korvaaminen kotimaisella uusiutuvalla energiallaon kansallinenkin kysymys – puhumattakaan huoltovarmuudestatai alueiden työllisyydestä.VTT:n mukaan sähkön varastoiminen elektrolyysillä tuotettavaanvetyyn mahdollistaa uusiutuvien energioiden osuudenkasvattamisen ja kytkemisen sähköverkkoon. Sähkön hintyessämerkittävästi myös vaihtotaseeseen: tuonnin arvon vähenpolttoaineidenja lopullisen kuluttajahinnan säilyessä ennallaan kansantaloudellesyntyy merkittävää etua vaihtotaseen ja työllisyydenparanemisen ansiosta. Kun vetyjakelujärjestelmän kilpailukykyparanee, kuluttajahinnatkin voivat laskea hieman.VTT:ssä uskotaan, että Japanin tie voisi olla Suomen tie –ainakin soveltuvin osin. 48 <strong>prologistiikka</strong> 3–4/<strong>2013</strong>
10 <strong>prologistiikka</strong> 1/2012TEKSTI: SAMI J. ANTEROINENKUVAT: KESKO / PASI SALMINEN”Anttilan logistiikkakeskuksen ideologia on lähtenyt eri pohjaltaliikkeelle kuin aikaisemmin: nyt meillä on ensimmäistä kertaayhdistetty nettikauppa ja tavaratalotoimitukset siten, ettätuotteet käsitellään yhtenevällä prosessilla”, Sevonkari toteaa.Uudesta logistiikkakeskuksesta hoidetaan toimitukset kaikkiinAnttila-tavarataloihin, Kodin Ykkösiin ja NetAnttilan asiakkaille.Yhä useampi ostaa tuotteita netistä ja Anttilan verkkokaupanasiakastilauksia tullaan logistiikkakeskuksesta toimittamaanyli miljoona kappaletta vuodessa. Keskuksen tuotelukumääräon yhteensä noin 2,6 miljoonaa kappaletta.”Suuren volyymin myötä automatisointi on viety pitemmällekuin käyttötavarakaupassa on ollut tapana tehdä”, kertooSevonkari.Loikka automaatiomaailmaan on melkoinen: Keravalla töitäpuskee kahdeksan robottia, kun Keskolla ei robotteja oleollut logistiikan puolella käytössä aikaisemmin ollenkaan.Katto korkeallaLogistiikkakeskus koostuu korkeavarastosta, vastaanotto-, keräys-ja lähettämötiloista sekä toimistotiloista. Rakennuksenpinta-ala on noin 19 000 m² ja tilavuus 350 000 m³.Sisällä paikkoihin tutustuessa nähtävää riittää. Esimerkiksiväsymättä töitä puskeva keltainen robotti on vaikuttava näky– mutta ei valtavan voiman tai väännön takia, vaan pikemminkinpäinvastoin. Robotti nimittäin käsittelee muovisia pakkauslaatikoitakuin silkkihansikkain, äärimmäisellä tarkkuudella.Laatikoita robotti nappaa rotaatioperiaatteella toimivista varastoautomaateistaeli Paternostereista, joita niitäkin on talossa32 kappaletta.Aina kun logistiikkakeskus jonnekin päin Suomea avataan,puhutaan innovatiivisuudesta, korridooreista ja think-outsidethe-box-mentaliteetista.Kärjis täen voisi sanoa, että Keravallaon käytössä think-inside-the-box-ideologia: valtavan logistiikkapelinpienin yksikkö on nimittäin erikoisvalmistettu muovilaatikko,johon tuotteet kerätään – nettikaupassa niitä tulee keskimäärinkolme tilausta kohden.”Laatikon pitää olla sellainen, että se kestää käytössä, eikäpohja mene kuperaksi tai koveraksi”, Sevonkari kertoo ja toteaa,että oikeanmallisen laatikon suunnitteluun meni aikansa.Laatikot on valmistanut SSI Schäfer.Muovilaatikoita logistiikkakeskuksessa on peräti 75 000kappaletta, eli niitä riittäisi 1,3 kilometrin mittaiseksi ketjuksi asti.1/2012 <strong>prologistiikka</strong> 1116 <strong>prologistiikka</strong> 2/2012TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONENKUVAT: ARI MONONENNurmisen satamaterminaalinperuskalustoa ovat 2,5–5 tonnindieseltrukit.Satamaterminaaliin on kehitetty erikoisvälineistöä konttien lähisiirtoja varten.Niin satama- kuin rekkaterminaaleissakin on tär keää, että trukitja muut työkalut sopivat hyvin käyttöympäristöönsä ja helpottavattyöntekoa. Tehokas terminaalikalusto on esimerkiksiNurminen Logistics <strong>Oy</strong>j:n näkemyksen mukaan selvä kilpailuetu.”Pyrimme koko ajan kehittämään työkaluja ja työmenetelmiä”,sanoo terminaalipäällikkö Janne Kiri, Nurminen LogisticsinVuosaaren-terminaalista.”Sopivat lisälaitteetestävät käsiteltävän rahdinvaurioitumista.”Trukit siirtävät kaikenlaista lastiaHelsingin uuteen Vuosaaren satamaan Nurminen Logisticsmuutti loppuvuodesta 2008. Samalla toiminnan luonne muuttui,joten terminaaliin oli hankittava nopeasti uutta kalustoa.”Entisessä terminaalissamme Vantaan Hakkilassa käsittelimmepääosin transitoliikenteen rahtia. Nyt satamaterminaalissaon monipuolista toimintaa: tuontitavaraa, transitoa, LCL-2/2012 <strong>prologistiikka</strong> 17TILAA PROLOGISTIIKKAKESTOTILAUKSENAHINTAAN 21 € / VUOSIHinta sisältää alv 10 %. Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa.Tarkemmat tilaustiedot: www.<strong>prologistiikka</strong>.fi/vuositilaus.html<strong>prologistiikka</strong>-lehti on logistiikka-alan oma ammattilehti, joka keskittyynykyaikaisen kuljetusliiketoiminnan lisäksi mm. varastointilogistiikkaan,materiaalinkäsittelyyn, informaatiologistiikkaan ja pakkausteollisuuteen.Ilvesvuori näyttää kyntensäLangattomuustehostaa logistiikkaaTekniikan kehitys helpottaasatamien kontinhallintaaEtätunnisteellatehoa arvoverkkoonRikkidirektiiviaiheuttaa paljonpäänvaivaaPotentiaaliaolisi logistiikanlaajempaankinulkoistamiseenRikkidirektiivistämittavatkustannuksetwww.<strong>prologistiikka</strong>.fiLeipurin <strong>Oy</strong> sai sisälogistiikkaanlisäpotkua hyvällä suunnittelullawww.<strong>prologistiikka</strong>.fiTuotannon pullonkaulat kuriinsisälogistiikkaselvitykselläwww.<strong>prologistiikka</strong>.fiTuliterä logistiikkakeskus laittoitoimitusketjut uuteen uskoonLehtemme kohderyhmänä ovat kuljetusyritykset, pakkauksia käyttävätyritykset, pakkausten valmistajat, varastointiyritykset ja -keskukset sekälogistiikkakeskukset.LAATIKKOLEIKKIKERAVALLAANTTILAN LOGISTIIKKAKESKUS TUOAUTOMAATION TÄYDELLÄ TEHOLLAKÄYTTÖTAVARAKAUPPAANTEHOKAS TERMINAALIKALUSTONOPEUTTAA TÖITÄ JA PARANTAA TURVALLISUUTTALogistiikkakeskusten uusi aalto nojaa sijaintiin – ja tehokkuuteen. Kuntehoista puhutaan, fiksut automaatioratkaisut nostavat päätään samantien. Anttilan uusi logistiikkakeskus Keravalla on yksi esimerkki siitä,mihin liikkuvan tavaran maailma on menossa. Yhdeksi Euroopanmoderneimmaksi logistiikkakeskukseksi ylistetty talo vihittiin käyttöönviime elokuussa – ja startti on sujunut mallikkaasti, kertoo Anttilantuotannonohjauspäällikkö Lasse Sevonkari.Logistiikkaterminaaleissa tarvitaan uudenaikaista jamonipuolista kalustoa rahtitavaran siirtoa ja lastaustavarten. Oikeat laitteet oikein käytettyinä säästävätaikaa ja vähentävät vahinkotilanteita.TilaajapalveluArkisin klo 8–16 puh. 03 4246 5309 taisähköpostilla tilaajapalvelu@kustantajapalvelut.fi