Kerhotiloista toimintakeskuksiin - Nuorisotutkimusseura

KERHOTILOISTA TOIMINTAKESKUKSIINNuorisotilatoiminta on keskeisin kunnallisen nuorisotyön menetelmä, jota on kuitenkin viimeisenkahdenkymmenen vuoden aikana tutkittu hyvin vähän. Valtaosa aikaisemmasta nuorisotilatoimintaakäsittelevästä kirjallisuudesta on laadittu ennen 1990-luvun lamaa, jonka vaikutus kuntatalouteen jakoko suomalaiseen yhteiskuntaan oli valtaisa. Tänä aikana maailma ja suomalainen yhteiskunta ovatmyös muuttuneet voimakkaasti globalisaation, Euroopan yhdentymiskehityksen ja teknologisen kehityksenmyötä. Lisäksi Suomi on vähitellen muuttunut entistä monikulttuurisemmaksi maaksi. Samallaperinteinen perheinstituutio on saanut uusia piirteitä; yksinhuoltaja- ja uusioperheet ovat yleistyneet, jatyön tai opintojen perässä muuttaminen on kasvattanut lastenlasten ja isovanhempien tai muiden lähisukulaistenvälisiä välimatkoja aiheuttaen samalla oman perheen tai suvun sisäisen lasten ja nuortenkasvatusta tukevan sosiaalisen turvaverkoston heikentymistä. Sinänsä myönteiset asiat, kuten teknologinenkehitys, ovat suuria haasteita lasten ja nuorten turvallisen kasvun varmistamiselle. Mikälivanhemmat jäävät lapsiinsa nähden jälkijunaan uusien teknisten sovellusten omaksumisessa, heidänkykynsä huolehtia lastensa kasvatuksesta tältä osin alentuu. Vanhemmilta vaaditaan melkoista valppauttalastensa opastamisessa nykyaikaisen mediatulvan keskellä.Samanaikaisesti kodin ja vapaa-ajan piiriin kuuluvan elämän muuttuessa myös työelämä onmuuttunut. Epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen, työntekijöiltä vaadittu entistä suurempi joustavuusja epävarmuus työllisyydestä vie vanhemmilta voimavaroja. Paradoksaalisesti työelämän vaatimustenkoventuminen on tasa-arvoistanut lasten ja nuorten huono-osaisuutta: siinä missä aikaisemminkatsottiin lasten ja nuorten ongelmien olevan heijastusta vanhempien huono-osaisuudesta, nykyäänmyös monien niin sanottujen hyvien perheiden lapset ja nuoret voivat pahoin.Laman jäljet näkyvät edelleen myös nuorisotyön kenttätyössä. Lamavuosina jouduttiin karsimaansekä lapsille ja nuorille että perheille suunnattuja palveluita. Kuntien säästötalous vaikuttaaedelleen nuorisotyön resursointiin. Tällä välin lamanuorista on kasvanut perheellisiä aikuisia ja lamalapsistanuoria, joista osa on varsin moniongelmaisia. Nuorisotyö joutuu omalta osaltaan vastaamaanhaasteisiin, jotka ovat seurausta lamavuosina tehdyistä palveluiden karsimisesta. Yhteiskunnan polarisoituminennäkyy myös nuorisotyön ja -tilojen arjessa. Kunnallinen nuorisotyö ja nuorisotilatoimintaovat joutuneet sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen ja uusiin yhteiskunnallisiin realiteetteihin.Tämä on merkinnyt uutta ajattelutapaa myös nuorisotilatoiminnassa.9