Kerhotiloista toimintakeskuksiin - Nuorisotutkimusseura

MERJA KYLMÄKOSKISEUDULLISEN TILATOIMINNANMAHDOLLISUUDETAlueen kunnat ovat varsin erikokoisia. Jyväskylän kaupungissa on noin 84 400 asukasta 11 , joistarunsaat 4100 on nuorisotilaikäisiä 12 nuoria; se on tarkasteltavista kunnista selvästi suurin. Seuraavaksisuurin on Jyväskylän maalaiskunta, jossa on noin 34 800 asukasta. Heistä noin 2450 on nuorisotilaikäisiä.Muurame, jonka noin 8 700 asukkaasta runsaat 700 on nuorisotilaikäisiä, ja Toivakka, jonkanoin 2 400 asukkaasta vajaat 150 on nuorisotilaikäisiä nuoria, ovat selvästi pienempiä kuntia. 13 Jyväskylänkaupungin ja kunnan nuorisotoimet sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan, mutta Jyväskylänmaalaiskunta on pinta-alaltaan suuri kunta, ja taajamien nuorisotilat sijaitsevat etäällä toisistaan javarsin kaukana Jyväskylän kaupungin nuorisotiloista. Jyväskylän kaupungista Muurameen on matkaasuunnilleen viisitoista kilometriä. Muuramea lähin kaupungin nuorisotila löytyy Säynätsalosta, jonnesinnekin on matkaa. Toivakkaan taas on jo noin 35 kilometriä Jyväskylän kaupungista.Pitkät välimatkat ja kuntien nuorisotoimien erilainen koko tekevät yhteistyöstä haasteellista.Esimerkiksi yhteisissä tiloissa ei juuri olisi mieltä pitkien etäisyyksien vuoksi, koska nuorten olisi liianvaikeaa kulkea kunnasta toiseen. Yhdistämällä tiloja ja siirtämällä ne etäälle nuorten asuinalueistavietäisiin pois pohja alueelliselta nuorisotyöltä. Yhteistyön suurimmat mahdollisuudet liittyvät eri kuntiennuorisotoimien ja niiden työntekijöiden väliseen ajatustenvaihtoon, ja sitä kautta mahdollisestisyntyvään konkreettiseen yhteistyöhön.Tässäkin tapauksessa kuntien erilainen koko ja erilaiset resurssit vaikuttavat niiden mahdollisuuksiinosallistua yhteistyöhön ja hyödyntää sitä. Pienten kuntien nuorisotoimista on vaikeampi lähteäyhteisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin kuin isommista kunnista, joissa on enemmän henkilökuntaa,joka pystyy pyörittämään nuorisotoimen arkea kokousten ja tapaamisten aikana. Pienten kuntienosalta jo pitkä kokousmatka voi olla yksi syy siihen, miksi kunnan edustajan voi olla vaikea ehtiämukaan yhteisiin tilaisuuksiin. Pienessä kunnassa yhteistyöstä seuraavat taloudelliset kustannuksetvoivat olla isompi kysymys kuin isommassa kunnassa. Näistä taustatekijöistä huolimatta yhteistyöntuoma laajempi keskustelufoorumi on kuitenkin tarpeen aikana, jolloin kuntakentällä käydään keskusteluakuntaliitosten ja suurempien toimintayksiköiden tarpeesta. Yhteistyötä tarvitaan paitsi kuntarajatylittävän aivoriihen luomiseksi, myös kustannussäästöjen löytämiseksi.Jyväskylän kaupungissa, Jyväskylän maalaiskunnassa ja Muuramen kunnassa on perinteisestitarkasteltu Vertti- eli vertailukuntien nuorisopalveluita. Jokaisella näistä kunnista on kolme eri puolillaSuomea sijaitsevaa Vertti-kuntaa, joita kuntien nuorisoasioiden johdossa on seurattu. Tässä suhteessamallien ja ideoiden hakeminen muista kunnista ei ole uutta. Sen sijaan Kannuste-hankkeen myötäaloitettu seudullinen yhteistyö nuoria koskevissa asioissa on uusi toimintamalli, joka haastatteluaineistonperusteella vaikuttaa tuloksekkaammalta mallilta kuin Vertti-kuntien seuranta, joka ainakin tätäraporttia varten haastateltujen virkamiesten kertomuksissa jäi varsin pieneksi vaikuttajaksi kuntienomia nuorisopalveluita suunniteltaessa. Tässä suhteessa Kannuste-hankkeen aloittama seudullinenyhteistyö vaikuttaa hedelmällisemmältä mallilta. Haastatteluaineistossa seudullinen nuorisoyhteistyönäyttäytyy keinona jakaa tietoa eri kuntien hyvistä käytännöistä ja levittää keskustelua oman kunnantoimijoita laajempaan ryhmään, ja siten mahdollisesti keskustella paikallisesti hankalistakin asioistaavoimesti ja neutraaliin sävyyn. Näin keskustelu ei henkilöidy samalla tavalla kuin jos sitä käytäisiinvain omassa suljetussa työyhteisössä. Parhaimmillaan seudullinen nuorisoyhteistyö voi johtaa yhteisentyökulttuurin luomiseen koko seutukunnalle ja sitä kautta vahvaan alueelliseen nuorisotyön visioonja käytännön toteutukseen.40