Kerhotiloista toimintakeskuksiin - Nuorisotutkimusseura

MERJA KYLMÄKOSKIlöytyvän sekä päivähoidon ja nuorisotyön että koulun ja nuorisotyön välillä. Yläkoulun ja nuorisotilantoimintaa samassa kiinteistössä tarkastellaan lähemmin seuraavassa luvussa, jossa kerrotaan Jyväskylänkaupungissa keväällä 2006 tehdystä kokeilusta.Erittäin merkittävää tilojen yhteiskäytön toimivuudelle nuorisotyön näkökulmasta on, miten tilojenkäyttöä jaetaan eri ryhmien kesken ja miten hyvin eri käyttäjäryhmien kesken onnistutaan sopimaanyhteisistä säännöistä. Mahdollisia solmukohtia on vaikkapa, kuka päättää eri ryhmien säilytystilojentarpeesta tai kunkin ryhmän tilankäyttöajoista. Nuorisotyön näkökulmasta paras mahdollinentilanne olisi se, että nuorisotoimi olisi tilan muodollinen haltija ja päättäisi sen käytöstä myös muidenryhmien osalta. Tällöin nuoret nähtäisiin tilan ensisijaisena käyttäjäryhmänä, jolta vapautuviin ajankohtiinvoitaisiin sijoittaa muiden ryhmien toimintaa. Näin vältettäisiin se, että nuorten tilatarpeet marginalisoituisivattilanjaossa esimerkiksi siksi, että nuorten mahdollisesti muita käyttäjäryhmiävaivaavaa toimintakulttuuria tai itseilmaisutapaa voitaisiin käyttää argumenttina nuorten tilan käyttöajankaventamiksi.Tilan käytöstä sopimisen lisäksi eri ryhmien tulisi sopia myös yhteisistä säännöistä. Olemassaolevissa yhteiskäyttötiloissa eniten päänvaivaa on aiheutunut eri käyttäjäryhmien tupakointia ja alkoholiakoskevien sääntöjen erilaisuus. Nuorisotilan nuorille on vaikea selittää uskottavasti, miksi tilaakäyttävät aikuiset saavat tupakoida etuoven edessä, kun nuoria vaaditaan käymään tupakalla kauempanaolevalla tupakointipaikalla. Käytäntöjen eroavaisuuksien sekä toisille sallitun ja itseltä kielletynvälistä rajanvetoa on käytännössä mahdotonta perustella pelkästään iällä, etenkin jos tupakoivat nuoretovat tupakkalainsäädännön mukaan riittävän vanhoja ostaakseen tupakkaa.Alkoholinkäyttöä koskevien yhteisten sääntöjen laatiminen on lähes yhtä vaikeaa. Kunnallisissanuorisotiloissa pääsääntö on, että tiloissa ei saa olla humalassa. Tiloissa ei liioin ole sallittua käyttääalkoholia. Yhteiskäyttötiloissa saattaa kuitenkin olla aikuisryhmien pikkujouluja tai muita juhlia, taitiloja saatetaan jopa vuokrata yksityisiin juhliin, joiden järjestäjät ja osallistujat kokevat juhlan luonteeseenkuuluvan myös alkoholijuomien tarjoamisen ja nauttimisen. Ongelma voidaan luonnollisesti kiertäämuuttamalla tilat kokonaan päihteettömiksi, jolloin kukaan tilankäyttäjistä ei saa käyttää alkoholia.Tilankäytöstä maksavien aikuisryhmien oikeutta juhlistaa vaikkapa ryhmän pikkujoulua alkoholipitoisellaglögillä voi silti olla vaikea kieltää. Tilasta maksavat aikuiset voivat olla haluttomia luopumaan iäntuomista oikeuksistaan ja noudattamaan tilaa käyttävien, alkoholilain näkökulmasta liian nuorten käyttäjiensääntöjä. Aikuiset voivat kokea tämän itseensä kohdistuvana syrjintänä ja kysyä, pitääkö heidänoikeuksiaan kaventaa nuorten vuoksi.Case: Entinen kiinteistönhoitajan asuntoAlkuvuodesta 2006 kaksi Jyväskylän kaupungin nuorisonohjaajaa toteutti kymmenen viikkoa kestäneenkokeilun, jossa yläkoulun yhteydessä olevaan entiseen kiinteistönhoitajan asuntoon avattiin nuorisotila.Kokeilu syntyi työntekijöiden omasta aloitteesta sen jälkeen, kun työskentely heidän omallanuorisotilallaan kävi mahdottomaksi sisäilmasta aiheutuvien oireiden vuoksi. Tilattomiksi jääneidentyöntekijöiden uusi toimipiste löytyi, kun toinen heistä muisti yläkoulun yhteydessä tyhjillään olevanasuintilan. Työntekijät informoivat työyhteisöään ja esimiehiään ideasta. Ajatus syntyi, ja sitä kehiteltiintäysin heidän omasta aloitteestaan: oman kokeiluprojektin vetäminen tuntui heistä mielekkäämmältävaihtoehdolta kuin muiden tilojen varahenkilöstönä oleminen tai toimistossa, kaukana nuoristaistuminen. (H020506.)Idean syntymisen jälkeen asiassa edettiin siten, että työntekijät ottivat yhteyttä kyseiseen kouluun.Ajatusta esiteltiin koululle sekä paperilla että suullisesti. Neuvotteluita käytiin rehtorin sijaisen jalomalla olleen rehtorin kanssa. Koulu oli aikaisemmin ollut professori Lea Pulkkisen Mukava-hankkeenkoulu, ja siellä oli totuttu projekteihin. Koulun tilan käytöstä sopimisen lisäksi tärkeitä yhteisesti34