Kerhotiloista toimintakeskuksiin - Nuorisotutkimusseura

KERHOTILOISTA TOIMINTAKESKUKSIINJoistakin muoto-opillisista ongelmista huolimatta järjestelmä toimi, ja sen toimintalogiikkaa pidettiinhyväksyttävänä. Kunnan tai kaupungin rooli nuorisotyössä oli selkeästi hallinnollinen fasilitaattori,joka jakoi järjestöille valtionosuuksina saadut rahat ja tuki niiden toimintaa antamalla käyttöön ilmaisiatiloja. Poliittisille järjestöille annetaan kertomuksessa hyvin aktiivinen edunvalvojan rooli. Ne huolehtivatvaltionosuuksien saamisesta ja varmistivat, etteivät ne siirtyneet kunnan sisäisessä budjetissanuorisotyöltä muille toimialoille ja että oma järjestö sai osuutensa avustuksista.Kunnan nuorisotoimen viranhaltija oli esittelijänä avustustenjaossa. Siitä huolimatta, että järjestöjenkatsottiin omalla toiminnallaan saaneen kunnille valtionosuudet, järjestöjen tukeminen ja avustustenjakoylipäätään ei ollut aina yksinkertaista:Silloin kuuskyt luvun lopulla (– –) kyllä siellä kaikki pääpuolueet on edustettuina ja tietysti se politiikka ja niidennuorisojärjestöjen valta ja vaikuttaminen näky nuorisotyölautakunnassa, sitten nuorisolautakunnassa, koska heidänedustajansahan olivat päätöksiä tekemässä. Se tietysti tarkoitti sitten avustusten jaossa määrätynlaisia ristiriitoja,joita tietysti on käsiteltykin hyvin monessa yhteydessä eli, että he olivat osittain nää lautakunnat, jäsenet edunvalvojia,ja se asetti joskus avustusten jakotilanteessa asian esittelijän (– –) erittäin vaikeeseen tilanteeseen, kun selkeestinäki ja yhdessä kunnassa toimiessa kentän tunsi ja tiesi ihmiset ja niiden missä ne toimi ja niin poispäin, todellisuudessaties, että toimintaa ei hurjasti ole mutta avustusten haku- ja jakotilanteessa sitä toimintaa oli puheissa erittäinrunsaasti ja sitten kun piti pystyä tekemään oikeudenmukainen avustustenjakoesitys, niin siinä mä olin joskus aikakovilla, ja kun mun periaate on ollut aina tämmönen oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus, niin kyllä joskus kävinnäitten poliitikkojen kanssa melko tiukoilla niin kun äärirajoilla, siinä että mihin saakka, että mä kokeilin niin kun omiarajojani, mihin saakka mä uskallan olla sitä päättäjäkuntaa vastaan eli tuoda esille sen, että todellisuudessa toimintaaei ole. (H310805.)Kertomuksessa nuorisotyölautakunta ja nuorisolautakunta määrittyvät kunnan nuorisoasioiden esittelijännäkökulmasta taisteluareenoiksi, joissa hän joutuu vastakkaisten intressien ristipaineeseen. Esiintuleva näkemys vastaa hyvin vanhaa määritelmää politiikasta taisteluna niukoista resursseista. Kiintoisaakertomuksessa on, että tässäkin suhteessa nuorisotoimesta vastaavat viranhaltijat asettuvatmyrskynsilmään. Edellä esitettyä kaaviota nuorisotoimen puskuriasemasta voidaan täydentää kuviossa2 mallinnetulla tavalla. (Ks. seuraava sivu.)Kysyttäessä haastateltavilta oliko joku poliittinen ryhmittymä erityisen aktiivisesti omien nuorisojärjestöjensäasialla, vastaukset olivat vältteleviä siitäkin huolimatta, että poliittisen nuorisojärjestötoiminnankiihkeimmistä ajoista oli kulunut jo runsaasti aikaa tai että osa haastateltavista oli aikojasitten siirtynyt toisenlaisiin työtehtäviin muihin organisaatioihin.No, sitä oli kokeiluja useampiakin, että ei voi oikein niin kun sormella osoittaa yhtä, että musta siellä vuorotellenpelasi vähän jokainen. (H310805.)Haastateltava käyttää kiintoisasti ilmaisua ”pelata”. Pelaaminen jäsentyy tässä haastattelukertomuksessaasioiden esittämisen taidoksi. Kuten haastateltava edellisessä haastattelulainauksessa kertoo,avustuksia haettaessa ja jaettaessa todellisuudesta esitettiin erilaisia tulkintoja, jotka haastateltavanmukaan eivät aina vastanneet hänen reaalimaailman havaintojaan tilanteesta. Lautakunnassa käytykeskustelu tai pelaaminen oli siis eräässä mielessä politiikanteolle ominaisesta poiesiksesta 8 , jollapyrittiin järjestöjen kannalta optimaalisiin tavoitteisiin ja siten parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.Nämä tavoitteet ja järjestöjen toiminnan motiivit eivät kuitenkaan välttämättä vastanneet nuorisotoimenajattelua järjestöjen toiminnalle asetetuista tavoitteista.Haastatteluaineistossa tyytymättömyys nuorisojärjestöjen toimintaan nousee esiin kuitenkin vainyhdessä kunnassa. Tämän kunnan nuorisotoimen näkökulmasta poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaei aina ollut kunnan nuorisotyön kokonaisuuden kannalta riittävää tai tarkoituksenmukaista suhteessakunnan taloudelliseen panostukseen. Kuten toinen kyseisen kunnan haastateltava toteaa, toiminnanvähäisyys ei kannustanut jatkamaan avustustoimintaa:27