Kerhotiloista toimintakeskuksiin - Nuorisotutkimusseura

MERJA KYLMÄKOSKIlaan niin kun ja vaikuttaminen sitten valtuustoaloitteisiin, niin ei kyllä yhtä ainokaista aloitetta sillä lailla, voi niinsanoa, että se olisi mennyt sitä kautta. Että tietysti sitten kollektiivina lautakuntana, jossa myös itsellä sitten olivaikutusta siihen, että millaisia asioita ruvettiin nuorisotyön ja nuorisotoiminnan eteen tekemään niin sitten jossakyllä, niin kun henkilökunnalla ammattilaisilla, meillä ketä meitä sitten oli niin, oli kuitenkin, että meidän piti saadasitten se poliitikkojen myötämielisyys mukaan niille, esimerkiksi tilojen rakentamiseen ja uusien tietysti toimien javirkojen perustamiseen, ja avustusmäärärahojen jakamiseen, kansainvälisen toiminnan edellytysten tai että saadaanrahoitusta sellaseen (– –). (H310805.)Kuten katkelmasta ilmenee, yksittäisillä jäsenillä ei juuri ollut vaikutusvaltaa kunnanvaltuustoon poliittisistataustoistaan huolimatta – tai ainakaan haastateltavalla ei ollut kokemusta mistään sellaisestakysymyksestä, jota lautakunnan jäsen olisi lähtenyt ajamaan oman puolueensa kautta. Tämän raportintematiikasta erillinen, mutta kunnallispoliittisesti kiintoisa seikka on, että lautakunnassa ei ollutvaltuutettuja. Lautakunnan jäsenyys on kuntalaissa (32 §) mainittu luottamustehtävä, johon voidaankuntalain (36 §) mukaan valita sellainen henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon sillä edellytyksellä,että hän ei työskentele lautakunnan alaisuudessa, toimi lautakunnan tehtäväalueella tai ole kunnanmääräämisvallassa olevan tahon palveluksessa eikä toimi sellaisessa tehtävässä, joka tekisi hänetjääviksi lautakunnassa käsiteltävien asioiden ratkaisemiseen. Kuntalaissa (18 §) kunnan toimielintenkokoonpanosta on säädetty, että valtuusto voi päättää, että nimettyyn lautakuntaan voidaan valita vainvaltuutettuja tai varavaltuutettuja. Sellaisissa kunnissa, joissa valtuutettuja ei ole ollut lautakunnanjäseninä, tämän mahdollisuuden käyttäminen nuorisoasioita käsittelevän lautakunnan kokoonpanossavoisi olla kiintoisa kokeilu, joka toisi lautakunnalle lisää painoarvoa.Vision toteutuminen ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä. Valitettavan usein nuorisoasioistapäättävien elinten jäseniksi – niin alueellisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin – valitaan useinsellaisia henkilöitä, jotka vasta opettelevat poliittisen päätöksenteon pelisääntöjä ja siirtyvät sittenmeritoiduttuaan painoarvoltaan merkittävimpiin lautakuntiin tai tehtäviin. Tai sitten valitaan sellaisiakokeneempia henkilöitä, jotka eivät kuulu puolueen ykkösketjuun. Nuorisoasioista päättävien lautakuntienvähäinen vetovoima on valitettavaa, sillä tulevaisuudessa ikäluokkien pienentyessä nuorisostahuolehtiminen olisi tärkeää kuntien ja koko Suomen tulevaisuudelle. Olisi toivottavaa, että poliittistentoimijoiden kiinnostus olisi suurempaa näin tärkeää ja vaativaa tehtäväaluetta kohtaan, jota ei soisiluovutettavan sitä vain urapyrkimyksissään astinlautana käyttäville pikkupoliitikoille tai puolueen kakkosketjunjäsenille. Nuorisopolitiikkaa tulisi tehdä yhtä suurella sydämellä kuin nuorisotyötä.Eräs haastateltava pohtii nuorisopoliittista ohjausta varsin kriittiseen sävyyn:[N]e tavoitteet ei kyllä kaikki ole koskaan toteutuneet, eli tämmöset nuorisopoliittiset ohjelmalliset ohjaukset, yhteenkoordinaatio-ohjaukset eri viranomaisten kesken, kunnan, viranomaisten keskeinen yhteistyö nuorten elinolojenparantamiseksi, kyllä siinä on ollu koko ajan sellasta. Eli lainsäädäntö on antanut raamit, mutta kun sitten (– –) kunon katottu, että tehdään lähinnä niitä, joihin saadaan sitten kuitenkin jotain rahaa, kun sitä [rahaa] ei ole ollut niinmonia asioista ei ole toteutettu eli mä nyt (huoahtaa) haluan sanoa sen ensimmäisenä, kun sitten kuitenkin kunnuorisolautakunnalla olisi tämmönen nuorisopoliittinen tällainen (– –) koordinaatiotehtävä, niin sillä nuorisolautakunnallaei koskaan ole ollut missään kunnassa, no jotain Helsinkiä, näitä isompia kuntia ehkä lukuun ottamatta, niinsillä ei ole ollut semmoisia konkreettisia välineitä eli kunnissa lautakunnat on rankkeerattu määrättyyn järjestykseen,ja vaan semmoisena koordinaatioeliminä voi toimia kyllä silloin periaatteessa vain kunnanhallitus tai kaupunginhallitus.Se oli vielä aikaisemmin, (– –) vaikka tehtiin (– –) erilaisia suunnitelmia, niin se oli mulle kyllä jotenkin semmonenpettymys, että se ei [onnistunut]. Se oli enemmänkin niinku tämmösten pyhäpuheiden sanahelinää ja opetusministeriönherrojen tarinaa kaikissa seminaareissa, mutta myös ministeriöiden tasolla on ollut aika vaikeeta se koordinaatio(hymähtää). (H310805.)Haastateltava tuo selittävänä tekijänä esiin kunnan sisäisen toimielinten välisen hierarkian. Hänennäkemyksensä mukaan rakenteiden hierarkkisuus muodostaa ainakin pienemmissä kaupungeissa jakunnissa esteen horisontaalisen nuorisopolitiikan harjoittamiseen. Hän näkee näissä kunnissa ainoanamahdollisuutena vertikaalisen kunnanhallituksen tai kaupunginhallituksen johtaman koordinoinnin.Valtakunnantasoinen nuorisopoliittinen koordinointikaan ei saa haastateltavalta hyvää arvosanaa. Kertomuksestakuultaa läpi jo aiemmissa haastattelukatkelmissa esiintynyt kriittisyys poliittista toimintaa30