Kerhotiloista toimintakeskuksiin - Nuorisotutkimusseura

KERHOTILOISTA TOIMINTAKESKUKSIINTILOJEN MONIKÄYTTÖÖN LIITTYVÄPROBLEMATIIKKATaloudelliset tekijät vaikuttavat suuresti nuorisotilojen sijainnin valintaan. Etsittäessä nuorisotilaksisoveltuvaa paikkaa keskeinen peruste on usein, että hyvää tonttia tai tyhjillään olevaa rakennusta eipidä haaskata. Tutkimuskuntien nuorisotoimissa on sisäistetty hyvin kustannustehokkuusajattelu.Kysyttäessä haastateltavien mielipidettä tilojen monikäytöstä kaikki suhtautuivat periaatteessa myönteisestitilojen yhteiskäyttöön tai monipalvelukeskusten luomiseen. Myönteistä suhtautumista perusteltiinjuuri kuntataloudellisilla realiteeteilla. Nuorisotilojen päivittäisten ja viikoittaisten aukiolotuntientarve on sen verran vähäistä, että käyttöaste jää turhan alhaiseksi, mikäli tiloissa ei ole muuta toimintaa.Alhainen käyttöaste puolestaan tekee tiloista kalliita. Nuorten ollessa koulussa niissä voisi kokoontuavaikkapa päiväkerhoja, vanhusten kerhoja tai muita vastaavia ryhmiä. Näin tilat saataisiin(kustannus)tehokkaaseen käyttöön. Kaksi haastateltavaa viittasi myös Ruotsin vallitsevaan käytäntöön,jossa nuorisotilat sijaitsevat asukastiloissa.Haastatteluissa luontevina yhteistilan jakajina nuorisotoimintojen kanssa esiin nousivat järjestöt.Yhteiskäytöstä on kokemuksia myös eläkeläis- ja päivähoitoryhmien kanssa sekä toiminnasta koulun,liikuntatilojen tai kirjaston kanssa samoissa tiloissa. Kuten edellä jo todettiin, kirjaston ja nuorisotilansijoittaminen samaan tilaan ei ole kokemusten mukaan yksinkertaista. Yksi haastateltavista piti myöspäiväkodin ja nuorisotilan sijoittamista samaan tilaan ongelmallisena niiden erilaisten työkulttuurienvuoksi – siitäkin huolimatta, että päiväkodin ja nuorisotilan toiminta ajoittuvat eri ajankohtiin. Myöseläkeläisten ja nuorten ryhmien toiminta samassa tilassa tai nuorisotilan sijoittaminen vanhusten palvelutaloonherätti haastateltavissa kahdenlaisia mietteitä. Osa haastateltavista piti nuorten ja vanhustensijoittamista saman katon alle huonona ajatuksena, osa taas piti ajatusta melko räväkkänä muttatoimivana. Ajatukseen epäilevästi suhtautuvat pelkäsivät tämän vaihtoehdon johtavan samantapaisiintörmäyksiin kuin kirjaston kanssa on ollut. Pelättiin myös, että äänekkäät nuoret ovat liikaa eläkeläisryhmille.Osa haastateltavista näki kuitenkin myös synergiamahdollisuuksia nuorten ja eläkeläistentilankäytössä.Siitä huolimatta, että haastateltavat kokivat tilojen yhteiskäytön välttämättömäksi taloudellisistasyistä, he toivat esiin myös monikäyttöön liittyviä ongelmia ja haasteita. Yhdeksi ongelmaksi koettiinse, että yhteiskäytössä tiloista saattaa helposti tulla liian neutraaleja tai ”pliisuja”, kuten yksi haastateltavistatotesi. Tällöin tilat eivät miellytä oikein mitään käyttäjäryhmää. Käyttäjäryhmien kannaltatämä on ikävää, sillä useimmilla ihmisillä on tarve tehdä tilasta itsensä näköinen voidakseen kokea senomakseen. Itselle mieluisaksi ja läheiseksi koettuun tilaan on mukava tulla, ja siitä pidetään myösparempaa huolta. Toinen yhteiskäytön hankaluus on usein ryhmän tavaroiden säilytys kokoontumistenväliaikoina tai säilytystilojen riittämättömyys. Yhteisessä tilassa jokainen käyttäjäryhmä joutuukorjaamaan tavaransa pois toisten ryhmien tieltä kokoontumiskertansa päätteeksi. Haastatteluissatuli myös esiin, että etenkin kun koululuokkia tai koulujen ryhmähuoneita käytetään nuorisotiloina,nuorisotyöntekijöiden on vaikea löytää säilytyspaikkoja tarvikkeilleen. Joitakin ristiriitoja on syntynytmyös, kun nuoret ovat siirtäneet eläkeläisryhmän tavaroita toisille paikoille. Näitä huonoja puoliavoidaan kuitenkin pitää vain käytännön hankaluuksina, jotka sinällään eivät ole mikään este monikäytölle.Edellistä suurempia haasteita tilojen yhteiskäytössä ovat eri ryhmien toiminnasta vastaavienammattikuntien erilaiset toimintatavat: esimerkiksi kirjaston ja nuorisotoimen työskentelykulttuurit eivätvälttämättä käy yksiin. Samoin vaikkapa koulun tiloissa työskentely vaatii nuorisotyöntekijöiltäerilaista otetta kuin pelkästään nuorisotyölle tarkoitetussa tilassa. Toimintakulttuurisia eroja katsottiin33