Kerhotiloista toimintakeskuksiin - Nuorisotutkimusseura

KERHOTILOISTA TOIMINTAKESKUKSIINtekijät, mutta kuitenkin siten, että seutukunnan tilatoimikunta ja työntekijöiden lähin esimies tekisivätkiinteää yhteistyötä toimintaedellytyksiä luotaessa. Näin alueellisia kysymyksiä ratkaistaessa pohdintaantulisi mukaan myös mahdollisten ratkaisujen soveltuvuus kokonaisuuteen, ja koko prosessilla olisiorganisaation tuki.Toinen kiintoisa seikka edellä kuvatussa nuorisotilakokeilussa oli nuorisotyön ja koulun yhteistyönsujuminen. Yhteistyön molemmilla osapuolilla oli oma intressinsä, jota kokeilu hyödytti. Nuorisotyöntekijöidenintressinä oli oman tilan puute ja koululla huoli oppilasryhmästä, jolla ei katsottu olevanriittävästi kehittävää toimintaa. Kokeilu oli luontevaa jatkoa perinteiselle nuorisotyöntekijöiden ja heidäntoiminta-alueidensa koulujen väliselle verkostoitumiselle. Tällä kertaa vain yhteistyö oli kyseiselläalueella fyysisesti totuttua läheisempää.Nuorisonohjaajien tekemän loppukyselyn mukaan myös nuoret kokivat koulun yhteydessä sijaitsevannuorisotilan myönteisesti: peräti 95 prosenttia kyselyyn vastanneista 7.–9.-luokkaisista oppilaistatoivoi nuorisotilaa koulun yhteyteen. Myönteisten vastausten lukumäärä on yllättävä siihen nähden,miten pieni joukko nuorista käytti tilaa kokeilun kuluessa. Korkeaa prosenttilukua voidaan ainakinosittain selittää tavalla, jolla kysymys oli muotoiltu. Nuorilta kysyttiin ”Onko sinusta hyvä ajatus,että koulun yhteydessä on nuorisotila?” Toisin sanoen kyselyllä ei mitattu sitä, kuinka moni nuoristaolisi itse halukas käyttämään koulun yhteydessä sijaitsevaa nuorisotilaa tai muuten sitoutumaan toimintaan.Kysymystä voidaan myös pitää hieman johdattelevana. Neutraalimpi muotoilu olisi ollutesimerkiksi ”Mitä mieltä olet siitä, että koulun yhteydessä on nuorisotila?”Kaikesta huolimatta kysely osoitti kuitenkin nuorten avoimuuden tarjotulle vaihtoehdolle. Heeivät ainakaan suoralta kädeltä tyrmänneet ajatusta koulun tiloissa sijaitsevasta nuorisotilasta. Tuloson sikäli kiinnostava, että koulua on usein pidetty hankalana nuorisotilan sijoituspaikkana, koska nuortenon oletettu haluavan viettää vapaa-aikansa jossakin muualla kuin koulun tiloissa. Tulosta tarkasteltaessakannattaa kuitenkin muistaa, että se on ainoastaan yhden yläkoulun oppilaiden näkemysasiasta. Kokeiluita ja kyselyitä olisi tehtävä useammassa koulussa, jotta tulosta voitaisiin pitää laajemminkinmerkittävänä. Lisäksi on muistettava, että vaikka nuoret ovat usein periaatteessa avoimiauusille ajatuksille ja uudistuksille, se ei välttämättä tarkoita sitä, että he myös käytännössä lähtisivätmukaan uusiin mahdollisuuksiin. Yläkoulun tiloissa toimivaa nuorisotilaa kannattaisi kuitenkin kokeilladokumentoidusti myös muissa kouluissa, jotta saataisiin lisää tietoa siitä, millaisen vastaanoton jasuosion ajatus niissä saisi.Kolmas kokeilusta opittu seikka oli, että vastaisuudessa parhaaseen tulokseen päästäisiin, joskokeilu ajoitettaisiin koulun työvuoden rytmiin. Esimerkkitapauksessa kymmenen viikon toimintajaksoajoitettiin keskelle kevätlukukautta, koska kävi ilmi, ettei alueen nuorisotilassa voinut tuolloin järjestäätoimintaa sisäilmaongelmien vuoksi. Kokeilun ajankohta valittiin spontaanisti pikemminkin pakon sanelemanakuin tarkasti harkiten. Se oli myös kestoltaan hyvin lyhyt. Mikäli kokeilu olisi kestänytpidempään, nuorisonohjaajien arvioiden mukaan useampi nuori olisi todennäköisesti rohkaissut mielensäja tullut tutustumaan nuorisotilan toimintaan (H0205060).Ylipäätään kymmenen viikkoa on hyvin lyhyt aika nuorisotyössä, sillä nuorten kanssa läpikäytävätkasvatukselliset prosessit ovat pitkiä, jopa vuosia kestäviä. Esimerkiksi koulussa nuorisotyöntekijänävuosina 2002–2003 toiminut yhteisöpedagogi Sanna Kivistö toteaa, että vei kuukausia ennenkuin nuoret tulivat juttelemaan hänen kanssaan. (Kivistö 2005, 40–41.) Olisikin mielenkiintoista, josjonkun yläkoulun yhteyteen voitaisiin perustaa nuorisotila, joka toimisi siellä vähintään kolme vuotta elisen ajan, jonka yksi ikäluokka käy yläkoulua. Tällöin saataisiin enemmän kokemuksia ja tietoa yläkoulunja nuorisotyön yhteistyöstä koulun tiloissa ja sen mahdollisesta lisäarvosta nuorten kasvulle aikuiseksi.39