Kerhotiloista toimintakeskuksiin - Nuorisotutkimusseura

KERHOTILOISTA TOIMINTAKESKUKSIIN(H260505), jolloin työntekijämäärä ja tilojen lukumäärä kasvoi. Vielä 1980-luku oli nuorisotilojen rakentamisenaikaa. Näiden tilojen rakentamisessa kuultiin ohjaajien välittämiä nuorten toiveitakin; 1980-luvun jälkeen saadut uudet tilat olivat pääsääntöisesti alkuaan johonkin muuhun kuin nuorisotilakäyttöönrakennettuja, eikä niiden rakentamisvaiheessa ollut erityisesti ajateltu nuorisotilatoiminnan tarpeita.(H160505.)Aluksi kaupunki keskittyi tarjoamaan toimitilaa yhdistyksille, jotka vastasivat tiloissa järjestettävästätoiminnasta. Omaa toimintaa kaupunki alkoi järjestää vasta 1980-luvun alussa, jolloin palkattiinensimmäinen kenttätyöntekijä Kangasvuoren alueelle. Tätä tarvetta motivoi huoli nuorisotyöttömyydestä.Kenttätyöntekijällä ei ollut omaa tilaa eikä omia toimintamäärärahoja, mikä koettiin hiemanturhauttavanakin. Työntekijä toimi alueen asukasyhdistyksen ja kerrostalojen kerhotiloilla. Taloudellistenresurssien puuttuessa hänen toimintansa perustui ainoastaan omaan neuvokkuuteen ja aloitteellisuuteen.(H260505.)Nuorisotyön määrän kasvusta huolimatta kaupungissa ei juuri käyty keskustelua sen tavoitteista.Kunnallisen nuorisotyön tavoitteiden linjauksen puuttuessa työntekijöiden omien tavoitteidenkinmäärittely jäi sirpaleiseksi. Silloisen nuorisotoimenjohtajan linjan mukaan määrittely oli tarpeetonta,koska koulutetut työntekijät tiesivät kyllä, mitä oli tehtävä. Tämän määrittelemättömyyden seurauksetnäkyivät kuitenkin myöhemmin nuorisotyön jäsentymättömyytenä. (H260505.) Nuorisotyön yleistentavoitteiden epämääräisyys teki siitä myös muutoksissa kriisialttiin yksikön.Jyväskylässä nuorisotyö onkin läpikäynyt monta hallinnonuudistusta. Ensimmäinen hallinnonuudistusoli seurausta vapaakuntakokeilun päättymisestä vuonna 1989. Tuolloin aikaisemmin itsenäisetnuorisolautakunta ja liikuntalautakunta lakkautettiin, ja niistä muodostettiin vapaa-aikalautakunta,joka puolestaan lakkautettiin 1994. Vuonna 1995 nuorisotyö siirtyi hallinnollisesti kulttuurilautakunnanalaisuuteen. Tämän tapahtumaprosessin yhteydessä osa työntekijöistä siirtyi sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksenalaisuuteen ja osa kulttuuritoimen keskukseen. Seuraava hallinnonuudistus tapahtui2003–2004, jolloin nuorisotyön koordinaattorin ja nuorisosihteerien tehtävät järjesteltiin uudelleen. Ennenkuin näistä uudistuksista oli ehditty kunnolla koota vaikutuksia ja kokemuksia, tehtiin jo uusi hallintouudistus.Maaliskuussa 2006 aloitettiin kokeilu, jossa Jyväskylän kaupungin nuorisojohtajaksi nimitettiinJyväskylän maalaiskunnan kulttuuri-nuorisojohtaja. (Kunnallista nuorisotyötä 50 vuotta Jyväskylässä,s.a., Nurmen henkilökohtainen arkisto; Soanjärvi 2005, 10.)Kun tarkastellaan Jyväskylän kaupungin nuorisotoimen historian laajoja linjoja, haastatteluaineistostapiirtyy kuva uhkien varjostamasta kehityksestä. Pohdittaessa nuorisotyön tulevaisuutta pelkoaon koettu niin Kuopion kuin Keravankin silloisten toimintatapojen mahdollisesta omaksumisestaJyväskylässä. Kuopion-mallin aiheuttama huoli osui yksiin uuden vapaa-aikalautakunnan syntymisenkanssa, ja siinä oli arveluttavaa vahvan johtajan puuttuminen. Keravan-mallin aiheuttama huoli taasajoittui kaupunginjohtajan vaihtumiseen vuonna 1994. Tässä mallissa pelkona oli, että nuorisotyö menettäisioman yksikkönsä ja se hajautettaisiin muihin kaupungin organisaatioihin. Vapaa-aikalautakunnantullessa tiensä päähän 1994 elettiin jo ”villin lännen” tunnelmissa, kunnes nuorisotyö pääsi kulttuuritoimenjohtajanalaisuuteen. Mikäli nuorisotyö olisi jäänyt ilman omaa lautakuntaa ja johtajaa,nuorisotyön tilanne olisi Jyväskylän kaupungin organisaatiossa muodostunut hyvin hankalaksi.(H160505.)Kaiken kaikkiaan haastatteluaineistosta nousee esiin johtajakysymykseen liittyvä epävarmuus jahuoli, joka ilmenee vahvan, nuorisotyön asioista kiinnostuneen ja niihin paneutuneen johtajan kaipuuna.Kuntaorganisaation kaltaisessa hierarkkisessa organisaatiossa johtajavaje luo organisaation alemmissakerroksissa turvattomuutta ja huolta siitä, miten oma toimiala menestyy kunnan sisäisessä toimialojenvälisessä rankkauksessa. Tätä huolta ovat useat hallintouudistukset pitäneet pinnalla.Jyväskylän kaupungin nuorisotiloja ovat Tilaa nuorille -hankkeessa AMK-opinnäytetöissääntutkineet Tiina Toura (2005), Pia Pirinen (2005) ja Essi Reuna yhdessä Minna Hanhisen (2006) kanssasekä Jaana Hietakangas yhdessä Jukka Wernerin (2005) kanssa. Tavanomaisten nuorisotilojenlisäksi Jyväskylän kaupungissa on myös useita bänditiloja. Sami Tauriainen (2006) on pohdiskellut11