Lukion opetussuunnitelman analyysi 1996-1997 ja ... - Opetushallitus
Lukion opetussuunnitelman analyysi 1996-1997 ja ... - Opetushallitus
Lukion opetussuunnitelman analyysi 1996-1997 ja ... - Opetushallitus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
II YLEISHAVAINNOT4 Kansainvälisyys<strong>Lukion</strong> <strong>opetussuunnitelman</strong> perusteissa 1994 (s. 9) todetaan, että kansainvälistyminenon keskeisimpiä haasteita suomalaiselle osaamiselle. Koulutukselta edellytetään erityi -sesti laadullista kehittämistä <strong>ja</strong> tason nostamista. Koulun arvoperustaa selvitettäessä (Lu -kion <strong>opetussuunnitelman</strong> perusteet 1994, 16) todetaan, että kansainvälistyvässä maail -massa arvostetaan kulttuurista omaleimaisuutta <strong>ja</strong> taitoa toimia oman kulttuurin tulkki -na. Kansainvälistymiseen liittyviä maininto<strong>ja</strong> <strong>opetussuunnitelman</strong> perusteista löytyymyös oppiainekohtaisesta osuudesta.<strong>Lukion</strong> <strong>opetussuunnitelman</strong> perusteissa mainittu kansainvälisyys on otettu huomioonmyös koulujen opetussuunnitelmissa. Varsin useat koulujen opetussuunnitelmatsiteeraavat tavoitteissaan tai arvoperustassaan joko suoraan tai valikoiden<strong>opetussuunnitelman</strong> perusteiden 1994 tekstiä.Noin puolet selvityksessä mukana olevista kouluista järjestää kansainvälisyyteenliittyviä kursse<strong>ja</strong> tai projekte<strong>ja</strong>. Pääosin kansainvälistymistä halutaan edistää vieraskielisenopetuksen <strong>ja</strong> vieraiden kielten opetuksen kautta, joskin muutamallakoululla on varsin kunnianhimoisiakin kansainvälistymisprojekte<strong>ja</strong>. Osassa koulu<strong>ja</strong>kansainvälistyminen oli kir<strong>ja</strong>ttu opetussuunnitelmaan, mutta sillä ei näyttänytaina olevan yhteyttä koulun käytäntöihin. Yhdessätoista opetussuunnitelmassaoli iskusananomainen maininta, <strong>ja</strong> kolmessa opetussuunnitelmassa kansainvälisyyttäei mainittu lainkaan.5 Koulun itsearviointi<strong>Lukion</strong> <strong>opetussuunnitelman</strong> perusteiden 1994 (s. 19) mukaan opetussuunnitelmasta tu -lee käydä ilmi muun muassa koulun itsearviointia <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuvaa kehittämistä koskevatsuunnitelmat.Analyysiaineiston 41 lukiosta koulun toiminnan itsearviointi sisältyy 37 lukionopetussuunnitelmaan. Itsearviointia koskevan tekstin laajuus vaihtelee lukioittainlyhyesti kir<strong>ja</strong>tuista itsearvioinnin pääperiaatteista melko yksilöityihinkin itsearviointimenettelyihin.Pääosassa lukioiden opetussuunnitelmia todetaan, että koulun toiminnan itsearviointion osa koulun toimintaa <strong>ja</strong> sen kehittämistä. Itsearvioinnilla saadaan tietoa<strong>ja</strong> palautetta koulun koko toiminnan kehittämiseksi <strong>ja</strong> se nähdään erityisesti <strong>opetussuunnitelman</strong>kehittämisen välineenä <strong>ja</strong> osana opetussuunnitelmaprosessia.Opetussuunnitelmien mukaan lukioiden itsearviointiin osallistuvat opiskeli<strong>ja</strong>t,opetta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> koulun muu henkilökunta sekä opiskelijoiden vanhemmat <strong>ja</strong> huolta<strong>ja</strong>t.Joissakin opetussuunnitelmissa on koulun itsearviointiin osallistuviksi todettumyös sidosryhmät tai koulun yhteistyökumppanit.Osassa opetussuunnitelmia itsearvioinnin kohteena oli mainittu kouluyhteisö taikoulun toiminta kokonaisuudessaan, tai kohteet valitaan aina tarpeen <strong>ja</strong>/tai resurssienmukaan. Osassa opetussuunnitelmia oli itsearvioinnin kohteita luokiteltu<strong>ja</strong> yksilöity tarkasti. Itsearvioinnin kohteiksi on mainittu muun muassa <strong>opetussuunnitelman</strong>toteutuminen, arvot <strong>ja</strong> asenteet, koulun kulttuuri <strong>ja</strong> kuva, työs-15
Change language