UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

artikkelitMetsästäjät eivät pitäneet osallistavan suunnitteluntoimintaperiaatteita sinänsä ongelmallisina. Ongelmaoli pikemminkin sisällöllinen. He olisivathalunneet metsästyksen olevan yhdenvertaisenatoimintona muiden kestävään käyttöön kuuluvienhoito- ja käyttötoimien rinnalla. Metsähallitus olikuitenkin kategorisesti torjunut toivomuksen toteamalla,etteivät voimassaolevat säädökset mahdollistametsästystä – eikä metsästystä koskeva suunnittelusiten ole kansallispuistossa tarkoituksenmukaista.Monen työpajaan osallistuneen metsästäjän mielestämetsästyskieltoa Liesjärven kansallispuistossa eioltu perusteltu riittävästi: miten metsästys voisi aiheuttaasellaista sosiaalista tai ekologista häiriötä,joka riittää perusteeksi kieltää puistossa tapahtuvametsästys. Metsästäjät korostivat sitä, miten metsästysaiheuttaa vain hyvin vähäistä sosiaalista häiriötä.Lintumaan MS:n edustaja – oman arvionsa mukaanitsekin suomalaisten kansallispuistojen aktiivinenkävijä – toi esille sen, miten retkeilijöiden liikkuminenkanavoituu erityisesti valmiille reitistölle ja mitenjuuri tästä syystä metsästys on helppoa sovittaayhteen retkeilyn kanssa. Hänen mukaansa retkeilijöidenja metsästäjien kohtaamisista esimerkiksiPohjois-Suomen laavupaikoilla ei ole ollut osapuolillehäiriötä. Liesjärven MS:n mukaan muiden toimijoidentarpeet huomioidaan yhtä lailla metsästettäessätalousmetsissä – puisto ei ole poikkeus:Ja aina metsästystä järjestettäessä on otettava huomioon, ettävoi liikkua ihmisiä missä vaan.Katavan Erä ja Liesjärven MS esittivät, että heidänetunsa mukaista olisi sallia hirvenmetsästysvuonna 2005 perustetussa puiston laajennusosassa.Sen sijaan heillä ei ole pyrkimyksenä päästä metsästämäänpuiston 1956 perustettuun osaan. LiesjärvenMS:n ajo-oikeusalueilla käy vain kourallinensellaisia ihmisiä, jotka voisivat metsästyksestä häiriintyä.Heidän mukaansa ihmiset voivat kokeaenemmän häiriötä puiston ennallistamistoiminnastakuin metsästyksestä. Puistossa on tehty ennallistamistoimiayli 300 hehtaarilla (Heikkilä ym.2008). Katavan Erän edustajan mukaan nykyisenkaltaisessa koirametsästyksessä ekologisia, esimerkiksibiologista monimuotoisuutta pienentäviä,vaikutuksia koituisi hyvin vähän.Mahdottoman ja potentiaalisen rajallaMetsästys vesijätölläLiesjärven kansallispuiston hirvikannan hallinnastakäydyssä julkisessa keskustelussa on tuotu esiin,että ajo-oikeuden käyttäminen puiston vt2:n läheisessäosassa on hankalaa, koska ajo jouduttaisiinsuuntaamaan joko vt2:lle tai veteen (ks. esim. Aaltoila2008). Molemmat vaihtoehdot tuntuvat jahdintoimivuuden ja järjestelyjen kannalta mahdottomilta.Työpajassa keskustelu veteen ajamisesta nostiesiin mahdollisuuden metsästää vesijätöllä eli vedenpinnan alentumisen johdosta paljastuneella rantaalueella.Tämä edellyttäisi sitä, että osakaskunnatvuokraisivat metsästysseuroille metsästysoikeudenvesijätölle. Tätä vaihtoehtoa kartoitettiin pohtimalla,millaisia metsästysteknisiä järjestelyjä ja vaikutuksiatällä toimintatavalla olisi. Rannoille tarvittaisiinpassitorneja, jotta metsästys pysyisi turvallisena.Torneista huolimatta osallistujat epäilivät ampumisenturvallisuutta, koska luodin vedestä kimpoamisenvaara on olemassa ja hirvien suosiman uintireitinpohjoispäässä on mökkejä. Lisäksi passitorneistaepäiltiin olevan esteettistä haittaa. Ratkaisuna tähänesitettiin siirrettäviä passitorneja ja jahdin toteuttamistajäiden tulon jälkeen.Katavan Erän edustaja arvioi, ettei onnistunutmiesajo vt2:n läheisestä puiston osasta vesijätölleonnistu heidän seuransa metsästäjämäärällä eikähirvien veteen tuleminen koirajahdissa ole yhtävarmaa. Onnistunut hirvien ajaminen vesijätölleedellyttää ajomiehiä monesta metsästysseurasta.Katavan Erän edustaja piti toteuttamiskelpoisenaideana ottaa salmeen pyrkiviä hirviä vastaan rannallatai vesijätöllä. Hän ei kuitenkaan ollut varauksetonratkaisun toimivuudesta:Kyllä nämä vähän tekohengitysjuttuja on. Kyllä päättäjillä pitäisiolla jokin laskennallinen järki, jos viikonloppu mettästellään,niin jahtipäiviä on periaatteessa 21-22 päivää vuodessa.Jos siinä on 365 päivää mahdollista ihmisten liikkua, niin semittasuhde on minun mielestäni älytön. Asetuksen muutosolisi tarpeen, että saadaan neuvoteltua jotkut ajat, joidenpuitteissa voitaisiin rauhassa olla tuolla. Tuolla mitään polkujaole. Toisaalta kun joskus on tullut noita haavakoita ja jouduttutai sitä kautta päästy operoimaan tuolla puiston alueella niineihän ihmiset ole edes huomanneet että on oltu. Tietysti ääniäon ollut. Tämä on ihan tekemällä tehty pattitilanne, jota pidetäänpaikallisesti päällä ja sehän leviää koko ajan.Keskustelu nosti esiin useita käytännöllisiä seikkoja,mikäli salmeen pyrkiviä eläimiä halutaan vastaanottaamaapassein Liesjärven MS:n ja KatavanErän alueella tai salmen rannalla. Keskustelu vesialueidenkäyttämisestä rajautui koskemaan tätäerityistä hirvien ylityskohtaa. Muilla metsästysseuroillatällaista haastetta ei ilmeisesti ole. EsimerkiksiLiesjärven MS:n edustaja toi esiin, etteivät heidänalueensa hirvet juuri pyri veteen.Metsästys vt2:n toisella puolellaTyöpajassa nostettiin esiin myös toinen ”mahdoton”vaihtoehto, jossa hirvet ajettaisiin pois puistostavt2:n yli Uponorin hirvimiesten passeihin,jotka sijaitsevat lähimmillään noin 500 metrinpäässä tien eteläpuolella. Tiehallinnon edustajanmukaan hirvien ajaminen vt2 yli on erittäin hankalaa,koska liikenneturvallisuuteen ja liikenteenohjaamisen järjestelyyn liittyy paljon käytännöllisiäongelmia ja erilaisia virallisia vaatimuksia, kutenturvahenkilöiden koulutus. Tielle ja tien yliampuminen ovat metsästyslailla kiellettyjä. Metsästysseurojenedustajat olivat Tiehallinnon edustajankanssa pitkälti samaa mieltä: tien yli ajaminenon käytännössä mahdotonta. Lintumaan edustajaepäili, että liikennöinnin rajoittaminenhuonontaisi metsästyksen julkisuuskuvaa. KatavanErän ja Liesjärven MS:n edustajat toivat esiin epäilynsäautoilijoiden varomattomuudesta hirviä jahirvenmetsästäjiä kohtaan: olisi ehkä välttämätöntäkatkaista liikenne kokonaan, eikä Suomessayleensä toimita näin.Liikennejärjestelyjen ohella tien yli ajamisenhankaluutta lisäsi se, ettei ajo-oikeutetun seuran eliKatavan Erän edustaja tuntenut seuroja, joidenmaille hirviä voisi ajaa. Työpajan osallistujat alkoivatkatsoa ympärilleen ja Uponorin hirvimiestenedustaja kertoi, että kyseiset metsästysmaat ovatheidän käytössään ja että heidän puolestaan hirvienajaminen heidän mailleen olisi mahdollista.Keskustelussa alkoi hahmottua uudenlainen yhteistyömuoto.Keskustelun myötä virisi uusi ideamahdollisuudestasijoittaa hirvipassit vt2:n eteläpuolen sijaanpohjoispuolelle. Hirviä ajettaisiin vt2:n suuntaisestieikä sen yli. Hirvet yritettäisiin saada liikkeellekansallispuistosta hyödyntäen Katavan Erän ajooikeuttaUponorin hirvimiesten puolelle sijoitettaviinpasseihin: hirvimiehet harjoittaisivat näin uudenlaistayhteistyötä. Vt2 olisi niin kaukana ajo- japassiketjusta, ettei jahti olisi liikenteelle välitön riski.Jahdin onnistumisen kannalta osallistujat pitivättärkeänä, että jahti perustuu miesajoon riittävänsuurella määrällä osallistujia. Uponorin hirvimiestenedustaja ehdotti yhteisjahdin ajankohdaksijahtikauden alkua syys-lokakuun vaihteessa, jolloinpyyntilupia on eniten käytettävissä eikä saaliseläimenvalikoinnin vuoksi puistosta passeihin karkonnuthirvi jää yhtä todennäköisesti ampumatta.Tämä olisi myös sillä tavoin uusi toimintatapa, ettätyypillisesti yhteisjahteja järjestetään vasta loppukaudesta,kun viimeisiä pyyntilupia yritetään saadakäytetyiksi.Saman idean hyödyntämistä alettiin pohtiamyös toisessa osassa puiston reunaa. Siinä KatavanErän yhteistyökumppanina olisi Letkun Erä, jokaei kuulunut ensimmäiseen ja toiseen työpajaankutsuttujen seurojen joukkoon. Idean myötä esitettiintoive Letkun Erän kutsumisesta työpajaanyhteistyön suunnittelemiseksi ja edistämiseksi: tämätoteutettiin kolmannessa työpajassa. Toiveenesitti henkilö, joka oli työpajasarjan alussa pitänytkaikkia nykyisiä institutionaalisia järjestelyjä tekohengityksenä(ks. lainaus yllä). Kiinnostus uudenlaiseenyhteistyöhön paljastaa, miten uudet ideatliikauttivat selvästi eniten juuri niitä osallistujia,jotka työpajan alussa kokivat nykyiset toimintakäytännötkutakuinkin vaihtoehdottomina. Koettupattitilanne alkoi purkautua.12 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201013