UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

puheenvuorotpuheenvuorotEsimerkiksi Rantsilassa ns. viemäripaketin saivathaja-asutusalueella vain uudet rakentajat. Vanhanmaalaistalon kunnostajalle sitä myönnetty, vaikkatämä olisi ollut hyvin perusteltua.Euron tontti -kampanjan tärkein tavoite on saadakuntien kaava-alueiden infrastruktuuri, kutenviemärit ja vesijohdot, täysimittaiseen käyttöön.Mikäli Euron kampanjat eivät tuota tulosta, onsyytä miettiä kunnan maa- ja kaavoituspolitiikkaauudelleen, uudistaa olemassa olevia kaavoja lisäämälläasuinalueiden viihtyisyyttä, väljyyttä ja maaseutumaistaluonnetta. Maaseudulla voi kokeillamyös priima-alueiden kaavoitusta, vaikka tämä onvastoin pääkaupunkikeskeistä maankäytön suunnitteluideologiaa.Muutama järvenrantatontti tuskinpilaa viimeisiä järviämme, koska kovin harvatovat todellisuudessa valmiita muuttamaan syrjäseuduille.Ruotsissa toteutettiin vastaavia Kruunun tontti-kampanjoita jo 30 vuotta sitten. Kansainvälisenoikeuden ja Euroopan lainsäädännön kannalta keskeinenkysymys on, kohtelevatko erilaiset kampanjatkaikkia maanomistajia tasapuolisesti? EtenkinRuotsissa keskusteltiin Euron tontti -kampanjoidenvaikutuksista yksityisten maanomistajienomistaman maan arvoon. Meillä Suomessa maapolitiikanohjaus- ja kaavoitusmonopoli eli oikeuslaatia oikeusvaikutteisia toteuttamiskaavoja, on delegoitukunnille, minkä tulisi taata tasapuolisuus.Asia vaatii kuitenkin selkeästi lisää tutkimusta jakattavampaa otosta erilaisia tonttikampanjoideneduista ja haitoista.LähteetRantsilan kunnanvaltuuston pöytäkirja 17.10.2002, 78 §.Lehmikangas, Aimo 2005. Kysely muuttajilleMönttinen, Matti 2004. Ainakin 86 kuntaa tarjoaa extraa asukkailleen.Kuntalehti 12(5).Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus, Yksikköhintojen ja rahoituksenmääräytyminen vuonna 2010. Oppaat ja käsikirjat 2010:9.Opetushallitus.Oulun kaupungin päivähoito. Saatavissa: http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/paivahoitomaksut.html. [Viitattu 20.8.2010].Siikalatvan kunta. Rakennusvalvontatiedot vuosina 2002-2008.[Viitattu 20.8.2010].Suomen Kuntaliitto/Kuntatalous 2.4.2009. Kuntien laskennallisetvaltionosuudet 1997–2009. Saatavissa: http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;347;93748;385;102684.[Viitattu 20.8.2010].Päivi Pylkkänen, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuttiSuomalaista maaseutuosaamistakehitysmaihin?Suomalaisen maaseutupolitiikan uusissalinjauksissa on alettu esittää, että maaseutupolitiikassaon viisi toiminnan tasoa:kylä pienimpänä ja kansainvälinen toimintalaajimpana. Maaseutupolitiikan kansainvälisenyhteistyön tavoitteisiin lasketaan mm. maaseutupolitiikanmuotoutuminen omaksi politiikanalakseeneri maissa. Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmä linjaa uutena avauksenaan myös,että maaseutu- ja kehityspolitiikan vuorovaikutteisuuttalisätään. Näiden politiikkalohkojen välillänähdään yhtymäkohtia paikallisessa kehittämisessä,kansalaistoiminnassa sekä maaseudun jakaupungin vuorovaikutuksessa. (Maaseutupolitiikanyhteistyöryhmä 2010a: 10, 26; Valtioneuvostonmaaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle2009: 37.)Ministeri Paula Lehtomäki nosti kehitysministerikautenaanesille kysymyksen suomalaisen lisäarvonlöytämisestä kehitysyhteistyöhön sen erisektoreilla. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmävastasi haasteeseen käynnistämällä kansainvälisenLeader- menetelmän levittämishankkeen. Hankejohti englanninkielisen julkaisun A Leader DisseminationGuide Book syntymiseen (Wade & Rinne2008) ja Leaderin pilotointiin Gilen distriktineli piirikunnan alueella Mosambikissa. Parhaillaanmaaseutupolitiikan yhteistyöryhmä valmisteleekansainvälisten asioiden teemaryhmässä toimintastrategiaa,joka tähtää aikaisempaa suunnitelmallisempaankansainväliseen yhteystyöhön(Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2010b).Olinkuluneena kesänä mukana ulkoministeriön rahoittamallamatkalla Mosambikin maaseutukohteissa.Minun toivottiin matkalla pohtivan, mitensuomalaista maaseutukehityksen osaamista voitaisiinhyödyntää Mosambikin hallituksen maataloudensektoriohjelman tukemisessa ja kentiesyleisemminkin käytännön kehitysyhteistyössä jakehityspolitiikassa.Esittelen kirjoituksessani lyhyesti Suomen kehitysyhteistyönmuotoja Mosambikissa ja tarkastelenmaassa menossa olevia maaseutukehityksen ohjelmiaesimerkkinä toimintaympäristöstä, jossa monetkehitysmaille tyypilliset ongelmat todellistuvat.Ensi katsomalta näyttää itsestään selvältä, etteivätsuomalaisen maaseutupolitiikan tai -tutkimukseninstituutiot edusta siirtovalmista tietovarantoa taitoimintamalleja kehitysmaiden olosuhteisiin. Toisaaltaon mahdollista löytää myös aloja, joihin suomalaisillamaaseutuosaajilla voisi hyvinkin ollaosansa annettavana. Haasteita ja sudenkuoppia onkuitenkin paljon, eikä meillä menestyksekkäidenkääntoimintamallien lisäarvosta muissa maissa oleolemassa takeita. Hahmotan maaseutukehityksenosaamisen tässä yhteydessä erityisesti Suomen kansallisenmaaseutupolitiikan ja siihen tiiviisti kietoutuvaneurooppalaisen maaseudun kehittämispolitii-66 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201067