UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

kohtaamisetMillainen maaseutu on sosiaalisen mediankäyttöympäristönä, miten se poikkeaa kaupunkiympäristöstä?Miten somea voitaisiin hyödyntääerityisesti maaseudulla?––Maaseudulle ominaista ovat pitkät välimatkat jaasukkaiden vähyys. Siksi sosiaalinen media voi tarjotaisompaa etua juuri maaseudulle, koska sen avullasamoista asioista kiinnostuneet voivat löytää toisensavälimatkoista huolimatta ja tulla hyvinkin läheiseksikuulumalla verkossa samaan ryhmään tai yhteisöön.Toisaalta, jos ajatellaan paikannukseen perustuviasome-palveluja, maaseudulla niiden avullavoidaan välittää tietoa ympäristöstä vaikkapa satunnaisellematkailijalle. Tieto voi olla joko ikään kuinpaikan päällä tai tarpeen mukaan verkosta saatavanaliittyen johonkin nimenomaiseen paikkaan tai alueeseen.Tämä tuo uusia mahdollisuuksia palveluidentarjontaan. Useinhan näkee esimerkiksi vieraskirjojaerilaisissa matkailukohteissa. Samalla tavalla verkossavoisi olla keskustelupalsta, josta saisi tietoa ennenpaikanpäälle tulemista, johon voisi jättää terveiset –kuvankin kanssa – ja jossa voisi osallistua keskusteluunmatkan jälkeen.Maaseudulla on paljon myös kesäasukkaita. Sosiaalinenmedia voisi auttaa väliaikaisia ja pysyviäasukkaita kohtaamaan toisensa ja tekemään yhteistyötä.Tätä kautta voidaan vaikuttaa alueen kehitykseenja mökkiläiset voivat löytää alueella tarjolla olevatpalvelut, mistä on varmasti molemminpuolistahyötyä. Muita mahdollisia muotoja voisivat olla esimerkiksivertaistuki ja kansalaisvaikuttaminen.Kansalaisvaikuttaminen onkin nyt tärkeä asiavarmasti suurenevissa kunnissa. Olisiko sinullatästä jo jotain esimerkkejä, miten kunnan eriosat ovat järjestäytyneet sosiaalisen medianavulla?––Tämä vaatisi aika paljon avaamista, mutta ylipäätäänkyse on siitä, että kansalaiset voivat vaikuttaalähellänsä oleviin asioihin eli käytännössä kunnanpäätöksentekoon. Esimerkkejä on esim. http://www.mahdollista.fi/2010/11/22/avoimen-demokratian-rinki/.Ovatko maaseudun asukkaat sosiaalisen mediankäyttäjinä tasa-arvoisessa asemassa toistensaja kaupunkiseutujen asukkaiden kanssa?––Syrjäseutujen asukkaat eivät ole yhdenvertaisessaasemassa maaseudun ja kaupunkien lähiöidenasukkaiden kanssa, koska nettiyhteyden saatavuudessaon merkittäviä eroja. Käytännössä sosiaalisenmedian palvelut edellyttävät laajakaistayhteyttä jajos sitä ei ole, on vaarassa syrjäytyä isosta osasta tietoyhteiskuntaa.Nettiyhteys on nykyään kiistattomastitärkeä kansalaisoikeus ja edellytys kansalaistenyhdenvertaisuudelle.Toisaalta, kun ihmisiä on vähemmän, niin paikallisiasosiaalisen median sovelluksia syntyy vähemmän.Jos kunnalla on talous huonossa jamassa, sosiaaliseenmediaan, koulutuksiin ja vaikkapa koulujentietotekniikkaan panostetaan rahallisesti vähemmänkuin kasvukeskuksissa. Joskus voi olla niinkin, ettätilanne pakottaa innovatiivisiin ratkaisuihin – esimerkiksisomen ilmaispalvelujen avulla.Onko siis vaarana, että henkilöt, jotka eivät haluatai voi olla mukana somessa, syrjäytyvät? Voikotulevaisuudessa olla olemassa olematta somessa?––Somen avulla yhä useampi ihminen saa äänensäkuuluviin. Yleisesti ottaen se on hyvä juttu kansalaistenosallistumisen ja demokratian kannalta. Samallapitää kuitenkin muistaa, että somessakin äänekkäimpiäovat ne, jotka ääntään käyttävät. Yleensääänekkäimpiä ovat muutokseen ja vaikuttamiseenpyrkivät, ja enemmistö ei ilmaise mielipidettään ehkäjuuri siksi, että ollaan tyytyväisiä nykytilaan. Samapätee tietysti myös netin ulkopuolella, jotentässä ei sinänsä ole mitään uutta tai uhkaavaa.Kaikki eivät käytä tai tule koskaan käyttämäänsosiaalisen median palveluja. Kyse voi tulevaisuudessaolla kuntapalveluiden osalta samanlaisestakehityksestä kuin pankkipalveluiden siirtymisessäverkkoon: suurin osa siirtyy käyttämään uusia palvelukanavia,mutta kansalaisten yhdenvertaisuudenvuoksi asiansa on voitava hoitaa edelleen myösverkon ulkopuolella.Onko tulevaisuutta se, että esimerkiksi kunnat jayhdistykset hoitavat viestintänsä ja palvelutuotantoaansomen kautta? Mitä tämä tarkoittaaorganisaatioiden ja kansalaisten näkökulmasta?––Tulevaisuutta ovat kuntien sosiaalisen mediankeinoin tarjoamat palvelut. Kyse ei ole siitä, ettäkunnassa olisi erikseen somesta vastuussa olevatyöntekijä tai osasto – tietysti tukipalveluitakin tarvitaan– vaan siitä, että kaikkien kuntapalveluidenyhdeksi kanavaksi asiakkaisiin tulee some. Sosiaalinenmedia ei sinällään tuo kunnalle uusia tehtäviä,vaan uusia mahdollisuuksia jo olemassa olevientehtävien hoitamiseen ja parempaan vuorovaikutukseenasiakkaiden kanssa.Miten sosiaalisen median käyttöönottoa maaseudullavoisi edistää? Millaista koulutusta,neuvontapalveluja tai kehittämishankkeitatarvittaisiin?––Sosiaalisen median koulutukselle on tällä hetkellätarvetta kaikissa ikäryhmissä. On tärkeää taatakaikille perustaidot mm. yksityisyydestä, tekijänoikeuksistaja medialukutaidosta.Eniten koulutuksen tarpeessa ovat ne, jotkakäyttävät sosiaalista mediaa vähiten. Tällä hetkelläse tarkoittaa yli 40-vuotiaita. Toisaalta on huolehdittavasiitä, että lapset, jotka parhaillaan kasvavatnykyisesessä sosiaalisen median kyllästämässä maailmassasaavat riittävät taidot kriittiseen ajatteluunsen näkemiseen, että sosiaalisen median kautta välittyvätieto ei ole koko totuus. Jokaisen somessaolevan ryhmän tai yhteisön kautta välittyy sen jäsentenarvomaailma ja mielipiteet. Toisaalta sosiaalisessamediassa äänekkäimpiä ovat ne, jotka haluavatsaada äänensä kuuluviin, vaikka he edustaisivatkokonaisuudessa vain pientä osuutta.Yksi mahdollinen ja jo käytössä oleva tapa järjestääsomeen liittyvää koulutusta on taitavimpiensosiaalisen median käyttäjien tarjoama lähituki jokovapaaehtoispohjalta tai pientä palkkiota vastaan.Eräs esimerkki tällaisesta on Nettimuori(http://nettimuori.net/) ja senioreille opastusta tarjoaamm. Enter ry. Apua on luonnollisesti saatavissamyös suoraan somesta kellon ympäri.Tutkit sosiaalista mediaa oppimisen tukena.Millaisia näkökulmia sen kautta avautuu oppimisentulevaisuuteen?––Nykyisin oppimisessa painotetaan oppijoidenyhteistä oppimisprosessia, joka koostuu esimerkiksipohdintakeskusteluista ja yhteisen tuotoksen tekemisestä.Puhutaan yhteisöllisestä oppimisesta jatiedonrakentelusta. Jo tästä käy ilmi, että sosiaalinenmedia uusine yhteistyövälineineen sopii siihentäydellisesti. Opetuskäytössä tärkeimpiä palveluitaovat tällä hetkellä blogit, wikit, keskustelupalvelutja yhteisölliset käsitekarttaohjelmat. Toisaalta sosiaalinenmedia tarjoaa runsaasti mahdollisuuksiaoppilaitosten ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen.Sosiaalisten verkostojen kautta saadaan jaopitaan paljon uutta tietoa ja osallistumalla omanalan verkkoyhteisöjen toimintaan voidaan kehittääomaa asiantuntijuutta. Voisi tiivistää, että sosiaalinenmedia tuo oppimiseen uusia sisältöjä, välineitä,ympäristöjä ja toimintatapoja. Toisaalta sosiaalinenmedia itsessään ja siellä toimimisen taidotovat uusi oppimisen sisältö.Somen monia mahdollisuuksia on tullut esille.Mutta mitkä ovat siihen liittyvät uhkatekijät tairiskit? Julkisuudessa on puhuttu tietoturvakysymyksistä.Mihin sinun mielestäsi some voikompastua?––Tietoturvariskit on huomioitava sosiaalisen mediankanssa samalla tavalla kuin kaikessa muussakintoiminnassa. Sitä ei voi missään tapauksessaväheksyä, mutta samalla on muistettava, että tietoturvankriittisin osa ovat ihmiset itse – eivät tietokoneetja ohjelmat. En näe, että työpaikoilla olisiisoja ongelmia sen suhteen, että sosiaalisen mediankautta vuotaisi salaisuuksia. Eihän netti mikäänuusi asia enää ole tässäkään mielessä.Kirjoitat blogia, jonka nimi on Lehmätkin lentäis.Mistä nimi?– – Blogin nimi oli hetken mielijohde. Perustin senalunperin eräällä yliopiston kurssilla – vähän kuinpakosta, mutta se jäi elämään, kun huomasin bloginhyväksi keinoksi pohtia erilaisia aiheita ja kertoajotain omasta toiminnasta samalla muillekin.Blogin nimi muuten jatkuu jos niillä olis siivet.86 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201087