UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

kohtaamisetminkä vuoksi niiden arvo on jäänyt usein muiden”suurempien” innovaatioiden varjoon.Kolmas sektori kaipaatoimintamahdollisuuksiaHelsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkijanRitva Pihlajan luento käsitteli maaseudun hyvinvointiakolmannen sektorin toimintamahdollisuuksienja vastuiden kautta. Erityistä huomiotakiinnitettiin maaseudun ja kolmannen sektorinrooliin toisaalta vahvasti julkiseen vastuuseen nojaavassasuomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa jatoisaalta markkinalähtöisessä kilpailuyhteiskunnassa.Pihlaja esitteli kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksiaMaaseutukuntien palvelujen järjestämisen”kovan kehän” avulla, joka pohjautuu PihlajanKolmas sektori maaseutukunnissa -tutkimukseen. Tarkastelunlähtökohtana olivat maaseutukunnat, joilletyypillisiä ovat pitkät välimatkat, ikääntyvä javähenevä väestö sekä suurten ikäluokkien eläköityminen.Tällaisissa kunnissa varsinkin ikääntyneidenkuntalaisten sosiaalipalvelujen tarve usein kasvaaniin paljon, etteivät rahoituspohjaltaan heikommatkunnat pysty vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseentai ne joutuvat karsimaan muista palveluista. Kunkunta kykenee hoitamaan vain lakisääteiset palvelut,kasvaa kustannusten kierre entisestään ennaltaehkäisevienpalvelujen ja tukipalvelujen vähentyessä.Yksityinen sektori ei ole heikon kannattavuudenvuoksi ainakaan toistaiseksi pyrkinyt merkittävästituottamaan korvaavia palveluja, mistä johtuen monetapu- ja tukipalvelut ovat jääneet kolmannensektorin, omaisten ja naapurien hoidettaviksi. Kestävänkehittämisen näkökulmasta nykyiset kolmannensektorin toimintamahdollisuudet ovat useinjääneet täyttymättä. Vapaaehtoistyönä ja vähin varoinylläpidetty kolmannen sektorin toiminta onpystynyt vaivoin vastaamaan jatkuvaan avuntarpeeseen.Muiden toimijoiden tavoin se tarvitsee palvelujentuottamiseen jatkuvaa rahoitusta muun muassatyöntekijöiden palkkausta varten.Innovatiivinen nelikantatyöttömyysvyyhtiä purkamassaLuentotyöskentelyn vastapainonaosallistujilla oli mahdollisuussyventää tietämystään kentällätapahtuvan pienryhmätyöskentelynkautta. Kuva: Maija HalonenJouni Ponnikas ja Andra Aldea-Partanen Oulun yliopistonLönnrot-instituutista tarkastelivat sosiaalistainnovaatiota käyttäen Kainuun maakuntaa esimerkkinä.Julkisen sektorin, yritysten, kansalaistenja tutkimuksen muodostama nelikanta mobilosoipaikallislähtöisesti Kainuun paikallista kapasiteettia.Esimerkkinä sosiaalisesta innovaatiosta voi pitääPaltamon työvoimayhdistys ry:n hallituksen sihteerinLeila Pölkky-Pieskän esittelemää, vuonna 2009toimintansa aloittanutta, Paltamon täystyöllisyyteentähtäävää kokeiluhanketta. Hankkeen lähtökohtanaoli alueen merkittävä työllisyysongelma,minkä seurauksena myös syrjäytyminen ja terveydellisetongelmat sekä niiden yhteiskunnalle aiheuttamatkustannukset olivat kasvaneet. Paltamossaryhdyttiin osana Kainuun kokeilua pohtimaan uusiakeinoja ongelman ratkaisemiseksi. Hankkeenkeskeiseksi periaatteeksi muodostui aktiivinen työssäolo,joka lisää paitsi työntekijän tuloja, muttamyös parantaa terveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä.Hankkeen malli on pyritty rakentamaan siten, ettäse vastaa yritysten todellisiin tarpeisiin eikä vääristätyömarkkinoita. Ennen kaikkea aktiivisen mallinavulla pyritään luopumaan passiivisen mallin mukaisista,yhteiskunnan vastikkeettomista etuuksista.Yhdistyksen toimintaan kuuluu työllisyyden hoidonlisäksi työpaja- ja tutkimustoimintaa sekä ohjaus-ja koulutustilaisuuksien järjestämistä. Tavoitteenaon myös työnhakijoiden ja työnantajien välistenverkostojen parantaminen. Toimintamalli on perinteistätyöllistymismallia joustavampi, mikä näkyymuun muassa siten, että pidempikestoisen suorantyösopimuksen lisäksi tarjolla on myös muitatyömuotoja. Työttömiä puolestaan on kannustettutyöllistymään kannustinlisän avulla, joka maksetaantyöttömyysaikaisen sosiaaliturvan suuruisenperuspalkan päälle. Tulojen kasvun lisäksi työntekijähyötyy työllistymisestä, koska työstä maksettavapalkka kerryttää niin palkallista lomaa kuin eläkettäja oikeuttaa työterveyshuoltoon sekä työaikana järjestettäväänmaksuttomaan valmennukseen. Hankkeenlisätavoitteet ja malli sopivat seminaarin kestävänkehityksen näkökulmaan ja uuden toimintamallinkokeilemisen myötä se osa sosiaaliseninnovaation kehittämisen prosessia. Vaarana onkuitenkin, että hanke jää monien muiden hankkeidentavoin paikalliseksi kertaluontoiseksi kokeiluksi,jolloin myös tavoitteet täyttyvät parhaimmillaankinvain hetkellisesti.Opintoretket avasivat käytäntöjäRyhmätyöskentelyn yhden osan muodostivat ryhmittäintehdyt kahden päivän opintomatkat Kainuunalueelle. Kohteina olivat Paltamo, KuhmonLentiira, Kajaanin Otanmäki ja SuomussalmenRuhtinansalmi. Kussakin kohteessa ryhmäläisetpääsivät tutustumaan erilaisiin toimintoihin, joistauseat liittyivät Pihlajan esille tuomaan maaseutukuntienongelmakenttään ja kolmanteen sektoriin.Kyläkohtaiset paikallisyhdistykset ja niiden toimintasopivat hyvin tapausesimerkeiksi. Lentiirankylä Kuhmossa, Kainuun itärajalla oli esimerkkinämahdollisuudesta kehittää paikallisia resurssejakolmannen sektorin yhteistyön kautta. Kylän kolmannensektorin toimijoiden välinen verkosto oliedelleen toimiva ja aktiivinen huolimatta esimerkiksikyläkoulun lakkauttamisesta. Vaarankylänkyläyhdistys oli puolestaan hankkinut vanhan koulunhaltuunsa ja kunnostanut sen hankerahoituksenavulla uutta käyttötarkoitusta varten. Remontoidunkoulun tiloja alettiin vuokrata, mikä alkoituoda aktiivisen toiminnan lisäksi myös varoja yhdistykselle.Näin ollen toiminnalla lisättiin sekäusein korostettua sosiaalista pääomaa että yhteisönrahallista pääomaa. Toiminta perustuu kolmannellesektorille tyypilliseen vapaaehtoistyöhön, muttayhdistys tekee yhteistyötä myös paikallisten yrittäjienkanssa.Ruhtinansalmella yhtenä vapaaehtoistyönä alkunsasaaneista projektisaavutuksista ovat RuhtinansalmenVanhustentaloyhdistys ry:n organisoimatiäkkäiden asuintalot, jotka suunniteltiin ja sijoitettiinikäihmisten toivomusten mukaan.Asuintalojen suunnittelulla on pyritty muun muassamahdollistamaan iäkkäiden itsenäistä asumistaja ne on sijoitettu kuntakeskuksen sijasta kylätaajamaan.Päärakennuksen tiloja puolestaanvuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön. Ruhtinansalmenkyläyhdistyksen toiminnassa projekteilla jasaaduilla hankerahoituksilla on ollut suuri merkitys.Hankerahoitusten avulla yhdistys on voinuttoteuttaa projekteja, joiden rahoitus on ollut kymmenistätuhansista vajaaseen kolmeensataantuhanteen.Suomussalmen kunnan projekteja vartenmyöntämä lainarahoitus on myös edesauttanuthankkeiden edistymistä. Ensimmäinen merkittäväprojekti, Ruhtinansalmen kehittämishanke toteutettiin1990-luvun lopussa ja viimeisin reilu vuosisitten alkanut Tulevaisuuden kylä -hanke jatkuuainakin vuoden 2012 alkupuolelle. Hanke sisältääuseita osa-alueita, joiden avulla pyritään lisäämäänuusien asukkaiden ja matkailijoiden virtaa Ruhtinansalmellesekä monipuolistamaan kyläläisten jayhdistyksen toimintamahdollisuuksia.Kaiken kaikkiaan kesäakatemia tarjosi hyvänmahdollisuuden erilaisia yhteisöjä edustavien maaseututoimijoidenväliseen vuoropuheluun totuttua,suomalaista keskustelua laajemmassa eurooppalaisessakontekstissa.76 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201077