UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

puheenvuorotkan näkökulmasta. Lasken siihen kuuluviksi niintoimintapolitiikat, käytännön maaseudun kehittämisenkuin suomalaisen maaseutututkimuksen.Maaseutupolitiikan ydininstituutioita ovat maaseutupolitiikanyhteistyöryhmä (YTR) eri ohjelmineenja toimintamuotoineen sekä EU-osarahoitteinenmaaseutupoliittinen ohjelma- ja hanketyö. Maaseutututkimuson tunnetusti rakentunut useissa instituutioissa.Tänä päivänä sen selkärankana voitaneenpitää maaseutuprofessuurien verkostoa ja monitieteistäRural Studies –maisteriopetusta. Näistä erielementeistä koostuvalla suomalaisella maaseutukehityksentoimijakunnalla ei ole joitakin harvojapoikkeuksia lukuun ottamatta ollut juuri lainkaanyhteyksiä kehitysyhteistyöhön tai kehityspolitiikkaan.Maaseutututkimuksen kiinnostus kehitysmaidenmaaseutukysymyksiin on ollut yhtä lailla vähäistä,mikä on näkynyt muun muassa tämän lehdenartikkeleissa. Yhtään kehitysmaakysymyksiinpureutuvaa artikkelia ei ole toistaiseksi julkaistu javiittauksia Euroopan ulkopuolisiin maihin saa etsimälläetsiä.Kehitysyhteistyön muodotMosambikissaTutustuin Mosambikin maaseutukehitykseen suomalaisryhmässä,osana YK:n maailman elintarvikeohjelman(WFP:n) järjestämää avunantajien yhteistäkenttämatkaa kesällä 2010. Matkaan sisältyitapaamisia maassa olevien kehitysrahoittajien jaministeriöiden edustajien kanssa. Lisäksi sain kurkistaaMosambikin maaseudulle kenttäosuudella:vierailla riisinviljelyksillä ja tuottajaosuuskunnassa,HIV/AIDS- ja tuberkuloosipotilaiden hoitoonkeskittyneessä sairaalassa, Ndindizan piirikunnanhallinnossa ja kylissä matkan varrella. Tämän matkanohella näkemykseni kehitysmaiden olosuhteistaperustuu aikaisempiin kokemuksiini ja arviointimatkoihinikahdeksassa Saharan eteläpuoleisessamaassa.Mosambik kuuluu maailman köyhimpiin maihin.Sen runsaasta 20 miljoonasta asukkaasta noinpuolet elää köyhyysrajan alapuolella. Lähes kolmekertaa Suomen kokoinen maa on laajoilta alueiltaanharvaan asuttua ja noin puolet maasta on metsää.Väestöstä enemmistö, noin 75 prosenttia, eläämaaseudulla pääosin omavaraistaloudessa. Tilatovat yleensä perhekunnittaisia ja pieniä: 99 prosenttiaon kooltaan alle viisi hehtaaria ja näistä ylipuolet on alle puolen hehtaarin kokoisia. Tiloillaviljellään lähinnä maissia ja kassavaa. Suuria kaupallisiaplantaaseja on vain vähän. Laaja luku- jakirjoitustaidottomuus nakertaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksiayhteiskunnan toimintoihin:vain runsas 40 prosenttia väestöstä on lukutaitoisia.Aikuisväestöstä arviolta 16 prosenttia onHIV-positiivisia.Maaseudun elinoloja ja elinkeinokehitystä kurjistaainfrastruktuurin puute tai sen huono kuntoja keskeisten palvelujen, kuten terveys-, koulu- jarahoituspalveluiden heikko saavutettavuus. Mosambikkuuluu alueisiin, joille ilmastonmuutoksenvaikutukset ovat suurimmat, sillä yli 2500 kilometriäpitkä rantaviiva ja alava maa altistavat maantulville ja ruokakriiseille. Suuret viljelemättömätmaa-alueet avaavat mahdollisuuksia maataloustuotannonlaajentamiseen, mutta samalla sen kanssakilpailevat muut maankäyttömuodot, erityisestikaivos-, metsä- ja bioenergiateollisuus sekä turismi.Myös ulkomaalaiset sijoittajat ovat tulossa voimakkaastimarkkinoille.Mosambik on yksi Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyönkahdeksasta pitkäaikaisesta yhteistyömaasta.Kehitysyhteistyön suunnittelu alkoi joennen maan itsenäistymistä. Mosambikin maatalousohjelmakäynnistyi vuonna 1977 kahdenvälisenäja muuttui seuraavan vuoden alusta yhteispohjoismaiseksi.Tätä nykyä Suomi kanavoi maahansekä niin sanottua budjettitukea ettähanketukea. Lisäksi Suomi toimii pienessä määrinkansalaisjärjestöhankkeiden kautta ja on mukanamonenkeskisten toimijoiden, kuten EU:n ja YK:nerityisjärjestöjen rahoittajana.Hanketuki on perinteinen kehitysyhteistyönmuoto, jossa hankkeen toteutus on avunantajankontrollissa. Keskeisen roolin toteutuksessa saa tavanomaisestitarjouskilpailun kautta hankittu kehitysyhteistyöhönerikoistunut konsulttitoimisto.Myös budjettituessa avunantajat osallistuvat tuenohjaamiseen ja seurantaan, mutta apu kanavoidaansuoraan kohdemaalle, jonka hallitus suuntaa tuenkäyttöä erilaisten ohjelmiensa kautta. Budjettituenkautta pyritään luomaan kestävää institutionaalistaympäristöä maan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselleja parantamaan kehitysapuvarojen ennustettavuuttaja hallinnointia. Budjettituella pyritäänedistämään hallituksen sisällä käytävää keskusteluapoliittisista linjauksista. Ohjelmapohjainen budjettitukion merkittävä periaatteellinen siirtymä kehitysyhteistyönvastuunjaossa (ks. OECD 2010). Kehitysyhteistyötäon pitkään kritisoitu juuri tavasta,jossa vaihtuvia intressejä palvelevat ulkoiset hankkeetkertovat, mikä kullekin maalle on parasta. Budjettituessatuensaajamaan hallitus on avaintoimija.Ongelmalliseksi budjettituki tulee, jos hallituson korruptoitunut tai välinpitämätön siitä, missämäärin varat onnistuvat köyhyyden vähentämisessä.Mosambikin kohdalla budjettituen yleisten kriteerienkatsotaan täyttyvän riittävässä määrin. Sektoribudjettituessatuki ohjautuu valtion budjettiin,mutta on jo etukäteen tietylle hallinnonalalle korvamerkittyä.Suomi on rahoittanut viime vuodetmaatalouden sektoribudjettituella Mosambikinhallituksen PROAGRI II puiteohjelmaa, joka onkäsittänyt tuotantokysymysten lisäksi toimenpiteitäjulkisen taloushallinnon parantamiseen ja korruptionvähentämiseen.MaaseutusektorinkehittämispolitiikatMosambikin maaseutusektorilla on meneillään taikehitteillä yhtä aikaa useita ohjelma- ja strategiaprosesseja,jotka painottuvat muun muassa koulutukseen,terveydenhuoltoon, maatalouteen- jamaaseutukehitykseen, perusinfrastruktuuriin jahyvään hallintoon tai maatalouteen ja ruokaturvaanmoninäkökulmaisesti ja nostavat esiin tuottajayhteistyönja rahoituskysymykset. Tuotantopanostenvastikkeettomaan jakeluun suhtaudutaankriittisesti.Mosambikilla on myös muutama vuosi sittenlaadittu maaseutukehityksen strategia (RDS). Senyksi läpileikkaava teema on hajautuspolitiikka (desentralisaatio),jonka keskeisimpänä tasona pidetäänpiirikuntia. Hajautuspolitiikan etulinjassa ontoiminut käytännössä maataloushallinto palkatessaanenenevästi neuvojia piirikuntiin. Hajauttamisenonnistuminen riippuu muun muassa siitä, saavatkoeri sektorit värvättyä pätevää henkilöstöähajautettuihin hallintorakenteisiin ja varmistettuaheidän työskentelyedellytyksensä.Maatalouden ja muiden maaseutukysymystenkehittämisen yhteensovittamista on hankaloittanutmaaseudun kehittämisen siirrot ministeriöstätoiseen. Vuoteen 2005 asti maaseutukehitys kuuluimaatalous- ja maaseutukehitysministeriöön. Tämänjälkeen maaseutukehitys siirrettiin suunnittelu-ja kehitysministeriön alle. Vuoden 2009 vaalienjälkeen maaseudun kehitys (rural development)-kysymykset sijoittuivat puolestaan valtionhallintoministeriönalaisuuteen. Kesällä matkan aikanamaaseudun kehittämisen uudet vastuunjaot ja resursointiolivat vielä epäselviä.Mosambikissa on meneillään yhtä aikaa niinmonia maaseuduilla kohtaavia ohjelmia, että tilannevaikuttaa ainakin ulkopuolisin silmin varsin sekavalta.Tarve eri ohjelmien koordinointiin on suurija se vaatii perusteellista yhteistyötä ministeriöidenvälillä. Koordinoinnin haasteellisuutta lisääkehitysyhteistyössä ominaiseen tapaan se, ettäavunantajamaita ja -organisaatioita on useita ja kaikillaon vastuunsa myös omille hallituksilleen taiorganisaatioilleen. Eri avunantajien pyrkimyksetvaikuttaa osaltaan yhteistyömaan politiikkalinjauksiineivät ole aina ristiriidattomia, vaikka rahoittajakoordinaationkerrotaan 2000-luvulla parantuneen.Sen lisäksi, että noin 15 avunantajamaataosallistuu tällä hetkellä Mosambikin maaseutukehitykseenmaatalouden sektorituen tai yleisen budjettituenkautta, useimmilla perinteisillä yhteistyömaillaon maaseudulla myös erilaisia kahdenvälisiähankkeita. Uusina toimijoina kehitysrahoitukseenovat tulleet mukaan Kiina ja muut nopeasti kehittyvättaloudet sekä yksityiset rahoittajat, joiden toimintojenintressit ovat väkevät, mutta avoimuus jaläpinäkyvyys ainakin Mosambikissa heikkoa.Mosambikissa maataloussektori on hyvin keskeinenja se näkyy kaikessa, mutta maaseutu ei olejäsentävä yläkäsite, vaikkakin se on de facto yhteinennimittäjä suurelle osalle maatalouden tuottavuuteen,ruokaturvaan ja köyhyyden vähentämiseenliittyviä policy -kysymyksiä. Vaikka maassa onmaaseutukehityksen strategia (RDS), maaseutupolitiikankäsite on selvästikin vieras. Maaseutu eimyöskään muodostu hallitusta tai muita toimijaorganisaatiotasellaisenaan yhdistäväksi puhetavaksi,68 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201069