UUSI AIKA UUSI AIKA - Maaseudun uusi aika

puheenvuorotlaiset käyttävät lisäksi nettotuloistaan valtaosankotikunnassa, minkä puolestaan toivotaan parantavanyksityisiä palveluja.Sosiaali- ja terveyspalvelujen kulut muodostavatyli 60 prosenttia kuntien menoista. Syrjäseutujenkunnissa, missä väestö ikääntyy, nämä ovat kuntienkeskeisimpiä menoja. Siksi maaseutualueet tarvitsevaterityisesti lisää nuoria, työikäisiä ja perheitä ylläpitämäänkunnan väestön ikärakenteen tasapainoa.Toisaalta työssäkäyvät tarvitsevat lapsilleen päivähoitopalveluja.Päiväkotipalvelujen tuottaminenmaksaa lasta kohti esimerkiksi Oulussa on noin1 100 euroa kuukaudessa (Oulun kaupungin päivähoito2010). Koulut sen sijaan oppilaineen tuovatvaltionosuusjärjestelmän avulla lisätuloa, mikälikoulussa vain on tilaa. Tätä argumenttia käytettiinperusteluna muun muassa Rantsilan Eurontontti -kampanjalle.Nykyiset julkiset palvelut ovat väestöltään pienenevissäkunnissa mitoitettu usein todellista tarvettasuuremmiksi. Uudet oppilaat eivät lisää koulujenkustannuksia, koska opetusryhmät ovat jopieniä kaupunkien suurten koulujen luokkakokoihinverrattuna. Usein syrjäseutujen taksipalvelujakäyttää koulukuljetuksiin yksi tai kaksi oppilasta.Muutaman oppilaan muutto sivukylälle ei sitenvälttämättä lisää koulukuljetuskustannuksia. Josmuut palvelut, kuten liikunta- ja virkistyspalvelutovat kunnossa, on vain myönteistä, jos olemassaoleville palveluille tulee lisää käyttäjiä.Rantsilassa kulut oppilasta kohti olivat vuonna2006 vain noin 500 euroa vuodessa (Rantsilankunnanvaltuuston pöytäkirja 2002). Valtion tukioli noin 5000 –6000 euroa vuodessa 6 –15 -vuotiastaasukasta kohti (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus…2010). Valtionosuusjärjestelmän keskeinenperiaate on korostaa kuntien ja muiden opetus-ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavienyhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Rahoitusta eiole korvamerkitty, vaan valtionosuuden saaja päättääitse rahoituksen käytöstä. Siksi lapsiperheitäkannattaa tavoitella.”Tyyppirakentajat”Vuosina 2002–2008 Kestilään ei rakentanut yksikäänkunnan rajojen ulkopuolelta muuttanut perhe.Piippolaan nettomuuttajat rakensivat kaksi jaPulkkilaan neljä uutta omakotitaloa, kunnan sisäisetmuuttajat rakensivat Piippolaan yhdeksän jaPulkkilaan 11 uutta taloa. Lähimpänä Oulua sijaitsevaanRantsilan kuntaan nettomuuttajat rakensivat12 ja sisäiset muuttajat 29 omakotitaloa. Valtaosatästä oli Euron tontti -kampanjan seurausta.(Rakennusvalvontatiedot 2010.)Vain Rantsilan kampanjaa voidaan pitää tilastojenmukaan onnistuneena ja kampanjoinnin ansiostamuuttotase muuttui Rantsilassa tasapainoiseksi.Muuttajaperheet olivat pääasiassa nuorialapsiperheitä (Lehmikangas 2005). Euron tontti-kampanjaan tarttuneista rakentajista 85 prosenttiaoli kunnan entisiä asukkaita. Aikuisväestöstätyössäkäyviä oli 85 prosenttia ja eläkeläisiä viisiprosenttia.Vuosien 2002–2008 välillä vain kolme tonttiamyytiin ammattirakentajille, jotka rakensivat talonmyyntiin ja vain kolme rakennettua taloa vaihtoiomistajaa. Sen sijaan, lähes puolet kunnan kaavaalueiltatontin ostaneista eli 28 kappaletta joko peruikaupan tai ei vieläkään ole rakentanut tontilleen.Näistä kahdeksan on ulkomaalaistaustaisia jalähes kaikki muut ulkopaikkakuntalaisia. Suurimmallaosalla Rantsilaan rakentaneista ja nettomuuttajistaon jonkinlainen side Rantsilaan tai senlähiympäristöön.Myönnettyjen rakennuslupien paikkatieto herättääkysymyksen, jakautuvatko Siikalatvan eriosat voittajiin ja häviäjiin. Onko maaseudun tyhjentyminenväistämätön tapahtuma ja tonttikampanjatovat vain saattohoitoa? Kampanjan perusteellanäyttää siltä, että ihmiset jäävät mielelläänkotiseudulleen, mikäli heillä on siihen mahdollisuus.Rantsilan kokemusten mukaan Euron tontti-kampanjalla näyttääkin olevan eniten vaikutustajuuri muuttopäätökseen jäädä asumaan syrjäseudulletai sivukylälle. Kunnille kampanja tarjoaakeinon estää muuttotappioita.Rantsilan uudet kuntalaiset ja Euron tontin ostajatperustelivat päätöstään Rantsilan kunnanjohtajanAimo Lehmikankaan tekemän kyselyn mukaanomakotitonttien korkealla hinnalla Oulussa.Oulun kaupungin tonttien hinta vaihteli 30 000–70 000 euron välillä ja yksityisten tarjoamien kaavoitettujentonttien hinta 50 000 –200 000 euronvälillä. Oulujoen joenvarsitontit olivat kalleimpia.Kaupungin vuokratontteja ei riittänyt myöskäänkaikille halukkaille. Toisaalta pisteytysjärjestelmäsuosi tiettyjä tontin hakijoita. Rantsilassa saman saikuitenkin yhdellä eurolla.Aimo Lehmikankaan mukaan ennen muuttopäätöstämuuttajat kysyivät päiväkoti-, koulu- jaterveyspalveluista, joiden laatua he kyselyn mukaanmyös arvostivat Rantsilassa eniten. Kyselynperusteella tärkeiksi arvoiksi koettiin alhainen asukastiheys,maaseutumaisema ja turvallisuus. Noin60 kilometrin etäisyyttä Ouluun uudet asukkaatpitivät sopivana (Lehmikangas 2005).Rantsila sijaitsee 60 kilometrin ja 45 minuutinajomatkan päässä Oulusta. Muut Siikalatvan kunnatsijaitsevat kauempana. Rantsila näyttää sijaitsevanjuuri pendelöintietäisyyden rajalla verrattaessaEuron-tonttikampanjan menestymistä muissa Siikalatvankunnissa..Yleisin rakennettu talomalli oli Rantsilan (2008alusta Siikalatvan kunnan) rakennustarkastajanKeijo Vähän mukaan yksinkertainen, leveärunkoinen,yksikerroksinen tyyppitalo avaimet käteen-periaatteella valmiiksi rakennettuna. Suosituksiosoittautuivat ruotsalainen Älvsbyhus ja sen suomalaisetvastaavan kokoluokan tyyppitalot, joidenhinnat ovat hieman yli 100 000 euroa. Syykin olihyvin ilmeinen. Rantsilan kunnassa sijaitsevan paikallisosuuspankinjohtajan Ismo Välijärven mukaanrakentajille myönnettiin enintään 100 000euron laina, jonka vakuutena oli rakennettu talo.Priimatontit vaihtoehtonaToinen vaihtoehto Euron tontti -kampanjalle laskevanväestökehityksen kunnissa on tarjota tonttejakuntien parhailta paikoilta. Pyhännän kunnallaon tavoitteena kattaa uusien mahdollisten asukkaidentuomat menot jopa 200 000 euron tuotoilla.Nämä tuotot laskettiin syntyviksi tonttien myynnistä.Uusien kaavoitettujen rantatonttien hinnatvaihtelivat 10 000 –20 000 euron välillä. Silti myösPyhännän kunnalla oli tarjottavana euron tonttejaniin sanotuilta vanhoilta kaava-alueilta.Ensiluokkaisten tonttien tärkein houkuttelevuustekijäei ollut alhainen hinta, vaan sijainti.Tärkein tavoite on houkutella maaseudulle korkeastikoulutettuja ihmisiä strategisesti tärkeistäammateista. Esimerkiksi opettajat, lääkärit voivatolla tällaisia haluttuja nettomuuttajia. Asumisenlaatutekijät, kuten omakotiasuminen järven rannallakuntakeskuksessa, voivat olla ratkaisevia tekijöitäasuinpaikkaa valittaessa.Syrjäseutujen kuntien maa- ja kaavoituspolitiikanon pelätty pilaavaan viimeiset vapaat rantaalueet.Nettomuutto ja väestön liian suuri lisääntymineneivät ole uhka väestön tasapainon ja väkiluvunsäilymisen kanssa tasapainoilevissa kunnissa.Ruuhka–Suomi ja muu Suomi ovat tässä suhteessahyvin eri asemassa. Voidaankin sanoa, että ränsistyvätmaatilat ovat suurempi uhka maisemakuvallekuin harvat nettomuuttajat. Rantsilan kunnan tekemänkyselytutkimuksen mukaan pendelöijätmuuttavat mielellään Pyhännän kaltaisiin kuntiin,jos asumisen laatua hyvän tontin, sijainnin ja kauniinmaiseman muodossa on tarjolla. Myös poismuuttoamiettivät nuoret perheet jäävät mielelläänkotiseudulleen, jos heillä tarjotaan laadukastamahdollisuutta kotiseudulta.Rantsilassa 48 prosenttia omakotirakentajistarakensi haja-asutusalueelle voimakkaasta tonttikampanjastahuolimatta. Pulkkilassa vastaavasti65 %, Piippolassa 85 % ja Kestilässä 100 % rakensiasemakaava-alueen ulkopuolelle. Valtaosa rakentajistarakensi käytännössä omistamalleen maalle.Maaseutukuntien kirkonkylien asuinalueet ovatyleensä heikosti toteutuneita. Kaavoitettujenasuinalueiden talot ovat harvassa ja infrastruktuurion vajaakäytössä, koska maaseudun ihmiset haluavatasua väljästi ja mielellään taajamien ulkopuolella,jos tähän on mahdollisuus. Tämä nostaa esiinkysymyksen, onko ylipäätään järkevää pitää kuntientonttitarjonnassa tontteja, jotka eivät kiinnostaalueen asukkaita.YhteenvetoEdellä esitetyn perusteella voidaan olettaa, että Eurontontti -politiikan ansiosta syrjäseuduille saadaanja sinne jää aktiivisia työelämässä toimiviaihmisiä. Euron tontti -politiikka voi myös olla uhkamaaseudun rakennusperinnölle, jos vanhan kunnostamistaei tueta erilaisten kampanjoiden muodossasamaan tapaan kuin uuden rakentamista.64 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 2010 MAASEUDUN UUSI AIKA 3 | 201065